On ollut aurinko hukassa koko kevään ja tänään se tuli esiin :)

Tottiskoulutus Outi Hermiö Kana Areena 17.2.2013

Järj. Keski-Suomen Palveluskoirayhdistys

Vuonna 93 tuli ensimmäinen oma koira Outille. Nyt hänellä on menossa jo neljäs koira. Ensin oli kaksi bokseria. Kansallisten lajien lisäksi toisella Outi suoritti ensimmäisen suojelukokeensa. Tällä hetkellä on toinen malinois menossa, lajeina suojelu ja erikoisjälki.

Outi käy jonkin verran kouluttamassa, jälki ja tottis ovat intohimoja, Outilla on myös uunituoreet PK tuomarin paperit taskussa ( IPO, FH ja tottelevaisuus kaikissa lajeissa).

Outin ajatuksia tottiksesta.

Outi treenaa kolmen tädin porukassa. He ovat ns ”pehmeen linjan kouluttajia” , ja kutsuvat itseään ”kukkatädeiksi”. Outi haluaa, että koira on tottelevaisuudessa iloinen, aktiivinen ja koira rakastaa tehdä töitä ohjaajansa kanssa.

Pentu

Pentu koulutetaan aina ruualla, ja myöhemmin käytetään sekapalkkausta, mikä tarkoittaa sitä, että, joka treeneissä on sekä ruokaa, että lelu palkkana. Outi on todennut sekapalkkauksen todella hyväksi tavaksi. Ruualla mm pystyy palkkaamaan siten, niin että jokin asia ei keskeydy sillä lelupalkkaus yleensä keskeyttää tempun.

Kaksi vapautuskäskyä

Outin oma oivallus on esimerkiksi käyttää kahta vapautuskäskyä. Toinen on ZIP mikä tarkoitaa koiralle, että mahtavaa, upeeta, kohta tulee superpalkka ja toinen käsky on ”vapaa”, mikä taasen tarkoittaa koiralle, että meni väärin, yritä uudestaan! Jälkimmäiseen ei sisälly mitään korjausta, ei kieltoa, ei mitään negatiivista . Sanaa ei käytetä missään muualla kuin tottiksessa. Kun arjessa esim päästetään lenkillä koira irti, sanotaan esim. ”saa mennä”. Pennulle opetetaan sana jo ensimmäisissä harjoituksissa. Kun pennun keskittyminen herpaatuu sanotaan ”vapaa” ja ohjaaja ns hylkää pennun, siirtymällä pennun ”alta” pois ja muuttuu passiiviseksi. Tämän jälkeen odotetaan, että pentu olisi aktiivinen, ja hakisi ohjaajalta huomiota. Kun pentu aktiivisesti tavoittelee ohjaajan  huomiota, niin silloin sitä kehutaan ”hyvä, hienoa” ja tämän jälkeen tulee ruokaa. Myöhemmin ei koskaan korjata muutoin koiran asentovirhettä, kuin sanomalla ”vapaa”. Esimerkiksi jos aikuinen koira tekee väärän liikkeen jäävissä tai maahanmeno on liian hidas, niin ohjaaja sanoo ”vapaa” ja tämän jälkeen sanalle ehdollistettu koira tulee heti automaattisesti pyytämään uutta mahdollisuutta suorittaa temppu. Sanaa pystytään käyttämään kaikkialla.  Esim eteenmenossa jos koira kaartaa vähän oikealle käskyn jälkeen, tai lähtee vähän hitaasti niin ohjaaja huutaa ”vapaa”. Käskystä koira tietää, että se ei saa mennä palkalle. Koira tulee takaisin ja se saa uuden mahdollisuuden. Tämän kautta on mahdollista ottaa vaikka kuinka monta toistoa, virheiden korjaamisia, mihin ei sisälly mitään stressiä.

Myös ääntämiseen tehokas keino, eli jos koira ääntelee, niin sanotaan ”vapaa”.

Naksu

Outin ryhmässä koirat opetetaan naksulle. Naksua käytetään alusta asti mukana ja koirat myöskin ehdollistuvat sille. Naksua käyttää sekä apuohjaaja että yksin treenatessa koiran oma ohjaaja. Ryhmässä katsotaan toisten treenejä, ja varsinkin nuorelle koiralle annetaan naksulla koko ajan palautetta sivusta. Esim palkkaustilanteessa naksu on loistava apuväline kertomaan ohjaajalle koiran oikeasta toiminnasta ja oikeaaikaisesta palkkauksesta . Yksi naksu tarkoittaa että ohjaajan tulisi vahvistaa oikeaa tekemistä suullisesti, ilman että tekeminen keskeytyy, kaksi naksua tarkoitaa, että koira voidaan vapauttaa ja sille annetaan superpalkka.

Ohjaajan kehon hallinta

Outi kiinnittää koulutukseessa paljon huomiota oman kehon hallintaan, varsinkin seuraamisessa. Koira katsoo oman rintamasuunnan ohjaajan kropasta ja seuraa sen mukaan. Jos seuratessa ohjaaja tuijottaa koiraa, ohjaajan rintamasuunta asettuu väärään asentoon suhteessa koiraan ja kun ohjaaja myöhemmin oikaisee itsensä esim kokeessa, koira hakeutuu opetettuun näkymään eli ohjaajan eteen. Siksi ennen kuin seuraaminen on valmis, ei treenata seuraamista yksin. Aina apuohjaaja katsoo vierestä tai kaksi apuohjaajaa, yksi vierestä ja toinen takaa.

Temput osiin ja paljon toistoja

Temput treenataan tosi pienissä palasissa. Esimerkiksi Outin koira saa suorittaa vain neljä kokonaista noutoa vuodessa. Outi treenaa paljon, vaikka kaksi kuukautta vuodessa pidetään treenitaukoa. Yleensä tauko alkaa viimeisten kisojen jälkeen. Tauon jälkeen hiljainen kausi, 3-4 treeniä viikossa. Kun päästään kevääseen, niin kuusi tottistreeniä viikossa, päälle jäljet ja purut. Yksi vapaapäivä koirilla on aina per viikko.

Työskentely aloitetaan kentän laidalta.

Kun treenataan koetta ajatellen, niin koirankin tulisi oppia, että kentän laidalta alkaa työskentely. Jo pikkupentu opetetaan siihen. Koiraa ei voi alkaa virittelemään vasta tuomarin kättelyn jälkeen.

Harjoitellaan hallinnassa kentältä poistumisia.

Kun ajatellaan koesuoritusta, niin koesuoritus ei pääty koskaan eteenmenoon, vaan eteenmenon jälkeen koira tulisi saada vielä paikalloloon tai arvosteluun. Jos koira aina vapautetaan eteenmenon jälkeen, niin se vaikuttaa jo eteenmenossa koiran keskittymiseen. Se alkaa herpaantumaaan ja eteenmeno ei ole määrätietoinen ja voimakas. 95 % kentältä poistumisista tehdään hyvässä hallinnassa. Koira vapautetaan vaihtelevasti palkalle. Joskus vapautetaan 20 metriä ennen kentän loppumista, joskus 10 metriä ja joskus seurautetaan kokonaan ulos kentältä autolle asti ja niin edelleen.

Siirtymiset temppujen välillä

Säännöt sanovat, että kaikki väliseuraamiset, eli siirtymät vaikuttavat arvosteluun. Outin koirat eivät koskaan mene vaapaana mihinkään kentällä. Pikkupennusta alkaen harjoitellaan siirtymisiä kentällä. Jos liikutaan kentällä yhdessä, niin se on aina seuraamista ei mitään sinneppäin. Jos koira vapautetaan kentällä juoksemaan pallon kanssa, niin sinä aikana ohjaaja ei siirry telineelle, vaan ottaa koiran hallintaan, siinä kohtaa missä vapautti koiran, ja menee hyvässä seuraamisessa yhdessä koiran kanssa telineelle.

Koira on ihana, kun se kestää vieraan käsittelyn.

Väpän virettä on nostettu seuraamiseen, nostettu myös hiukan vaatimista, kuten myös kestoa. Haukku alkanut tuottamaan. Haukutettu. Väpän seuraamisessa tällä hetkellä ongelmallisinta on se että seuraaminen on alkanut pomputtaa. Tänään kuitenkaan ei Väpä hirveästi pomputtanut. Outi kehui, että Väpän seuraaminen on teknisesti tosi nättiä vaikkakin väliin tekee semmoisen doobermannipompun. Seuraamisessa saisi olla vielä enemmän voimaa. Samalla se pomppiminen kenties jäisi pois.

Aluksi voitaisiin lähteä pomppivaa seuraamista rikkomaan rytminmuutoksilla, jotta Väpä löytäisi sen oman rytminsä. Seuraamisessa ohjaaja muuttaa kävelyä-pitkien askelten väliin lyhkäsempiä askeleita, kuitenkin säilyttäen saman temmon ja rytmin; lyhyillä reippaasti, pitkillä reippaasti. Koira joutuisi enemmän keskittymään seuraamiseeen.

Sitten haettaisiin sitä voimaa seuraamiseen. Harjoitteeseen täytyy olla koira, joka uskaltaa vastustaa. Ns estetään koiraa ja kun koira pyrkii seuraamispaikkaan voimakkaammin päästetään koira ohjaajan tykö seuraamispaikkaan ja ohjaaja palkkaa koiran. Jos heti liikkeillelähdössä haluaa sitä voimaa, niin koira otetaan haukulle ja apuohjaaja vetää liinasta koiraa taakseppäin, ja hyvästä haukusta ja pyrkimisestä apuohjaaja  päästää koiran haukkuun ohjaajan eteen.

Tänään kokeiltiin liikkeelle lähtöjä apparilla. Otin koiran haukulle, kutsuin seuraa, Outi esti liinalla koiraa lähtemästä, kävelin kaarella koiran edestä, niin että etäisyys koirasta ei ollut yli kahta metriä, jotta koiran oli helppu tulla seuraamisen imuun kun pyrkiminen oli voimakkainta. Aluksi annettiin palkka pelkästä hyvästä haukusta. Myöhemmin hyvästä pyrkimisestä seuraamispaikkaan.

Harjoite toimi Väpällä. Seuraamisen askellus ja rytmi olivat puhtaita ja selkeästi voimaa tuli mukaan. Näitä harjoitteita aina silloin tällöin, sekä lisäksi jo aiemmin saatuja ohjeita mm.teen seuraamisessa rytminmuutoksia, puutun pomppimiseen selkeästi kiellolla, ja välillä teen virheen suuremmaksi ja ns katoa alta.

Outi kuitenkin muistutti, että aina on temppujen tehtävä korjaamiset niin, ettei niistä tulisi rutiinia koiralle. Vaihdellen ja taas vaihdellen.

Kiitän päivästä kouluttajaa Outi Hermiötä, järkestäjää Keski-Suomen Palveluskoirayhdistystä ja kaikkia mukana olleita! Mielenkiintoista oli ja taas jotakin kotiipäin viemistä!

10.2.2013 Kanalan areena Giramin kasvatit

Giramin kasvatit kokoontuivat taasen kerran Miian ohjaukseen ja kyllä täytyy sanoa, että se Kiviahon Miia on yliveto!!! Kouluttajan tulee nähdä kokonaisuus, ollut ja mennyt, tulevaisuus, koiran ohjaaja ja koira. Hyvä kouluttaja lukee koirakkoa kuin avointa kirjaa ja pystyy antamaan rakentavia ohjeita koiran ohjaajalle. Kouluttajalla täytyy olla aivan valtaisa kokemus opettamastaan asiasta ja avoin mieli uuden oppimiselle. 

E-pennut täyttävät äitienpäivänä kaksi vuotta ja bh koe olisi tämän vuoden tavoita ja nyt jos milloinkaan Miian erinomaiset kouluttajan taidot tulevat enemmän kuin tarpeeseen. Väpän kanssa ollaan treenailtu ahkerasti koko talvi-siis päivittäin jokunen minuutti ja niimpä niitä koulutusvirheitäkin kaiken oppimisen lisäksi on tarttunut matkaan. Onneksi tämä päivä toteutui!!! 

Laitetaan koira tekemään niitä oikeita asioita!!

Enemmän hallintaa, jos koira pomppii seuraamisessa. Pomppimiseen on puututtava selkeästi heti kiellolla.  Ohjaaja voi myös tehdä virheen suuremmaksi ja ns kadota alta. Jos koira pompottaa seuraamisessa, niin se saattaa hidastaa myös jääviä.
 

Se millä Väpä tullaan nostamaan, niin haukun kautta EI hetsaamalla 

Vuotiaalle Väpälle haukku ei tuottanut vielä mitään, mutta nyt haukku alkaa tuottamaan jo virettä . Haukku kuulostaa tänä päivänä  erilaiselta, vaativalta. 

Tässä koulutusvaiheessa Väpän uusi tehtävä olisi   käynnistää ohjaajan kanssa yhteinen liikkeelle lähtö haukutuksen jälkeen. Koiraa ei enään tarvitse saada mukaan vauhdikkaasti vaan  liikkeelle lähtö tulisi olla jo rauhallinen. Koira alkaa olla myös siinä vireystilassa, että sitä aletaan säätelemään.

Palkka yhtäaikaa kahdella kädellä Olen palkannut koiran eteenistumisen yhteydessä aina samasta suunnasta, joten eteenistuminen on alkanut vinottaa. Nostan oikealla kädellä pallon liivinkauluksesta vetoketjun kohdalta esiin. Toinen syy vinotukseen voi olla se, että olen sanonut palkkasanan ZIP vasta sen jälkeen, kun käsi on jo mennyt palkalle. Tästä lähin kaivan palkan esiin yhtäaikaa kummallakin kädellä, silloin saa palkan annettua keskeltä ja olen tarkkana sen ZIP sanan kanssa. 

Takapalkka 

Seisominen takkuili, ja useamman toiston jälkeen sain koiran seisomaan apujen kanssa.  

Tulisi muistaa, että kaikkiin apuihin koira jää kiinni, jos niitä ei osata häivyttää ja jäävistä seisomiseen olen antanut voimakkaita apuja, melkeimpä tänne asti. Koira ei saa nähdä takapalkkkaa kun se jätetään sinne. Koiran voi laittaa makuulle ja sivellä pitkiä vetoja kämmenellä koiran selkää pitkin vihjeeksi koiralle, että nyt tulee seisominen. Samalla voi jättää takapalkan maahan koiran huomaamatta.

Vaaditaan koiralta
Nyt täytyy jo vaatia ja  vaatimustasoa nostaa. Esimerkiksi  jos on annettu temppuun koiralle apuja, niin heti perään tehdään temppu ilman apuja ja palkataan vasta sitten. 

Noudossa ei aina tarvitse luovutusta tehdä.   Jatkossa ei kaavamaisesti aina pitoharjoitusta noudon lopuksi. Jos aina taistelu kapulasta johtaa pitoharjoitukseen, mikä ei koirasta ole niinkään mukavaa, alkaa luoksetulo hidastumaan. Välillä voisi sanoa vain ”irti”  ja koira saa pudottaa kapulan maahan tai ohj käteen ja siitä palkka.

Kiva oli nähdä teitä Giramin porukka!!! Loisto koiria ja koiran ohjaajia ootte kaikki!!! Niin hyvältä näytti tekeminen!! Innolla odotan seuraavaa tapaamistamme!

Ja se ihana Marian penneli!!! Rapsutuksia!

Kouluttajana Elina Will 20.1.2013

Keski-Suomen Palveluskoirayhdistys järjesti tottispäivän Längelmäen Kana Areenalla. Kouluttajana toimi Elina Will, Jyväskylästä. Elinalla on 18 vuotta koiraurheilutaustaa eri lajeissa ja tällä hetkellä suojelu on lähinnä sydäntä. Elina ja hänen miehensä ovat nostaneet hiljalleen hiipuneen suojelukoulutuksen Jyvässeudulla taas jaloilleen. Koulutuksessa oli mukana kokeneita että vähemmän kokeneita koirien ohjaajia, nuorien että vähän vanhempien koirien kanssa. Mukana oli 8 harjoituskoirakkoa, lisäksi jokunen kuunteluoppilas.

Jokainen koirakko teki niitä asioita, joita halusi työstää kouluttajan kanssa. 

 Elina ohjasi jokaista koirakkoa hyvin yksilöllisesti huomioonottaen erilaiset koulutustavat. Hän suositteli, että koirat lämmitellään, ennen omaa vuoroaan eikä sisällä hallissa koirat saa touhuta omiaan, vaan koirat tulisi laittaa käskyn alle odottamaan, kun esimerkiksi ohjaaja puhuu kouluttajan kanssa. Tänään käsiteltiin mm kisakoiran valmennusta kokeeseen hyvin monipuolisesti. Seuraamista ja seuraamisen osa-alueita nähtiin eniten, sillä seuraaminen heijastuu kokeessa kaikkiin liikkeisiin ja se tulee näkymään myöskin kaikkien liikeiden välissä. 

Minun ja Väpän osuus 

Meidän  vuoro oli tulla tottistelemaan  kolmantena koirakkona. Kerroin kouluttajalle, että olemme viimeaikoina seuraamiseen tehty mielentilaa ja noudon eri osa-alueita otettu päivittäin ja niinpä halusin hänen näkemyksen viretilasta ja noudosta ylipäätänsä. 

 Alkuun otettiin ilmoittautuminen. Palkkasin koiran heti ”tuomarin” kättelyn jälkeen. Elinan mielestä mielummin olisi pitänyt siirtyä seuraamispaikkaan ennen palkkaamista, jotta vietti opetetaan koiralle nostamaan vasta seuraamisen lähtöpaikalla. 

Seuraaminen on kaunista ja viettiä tarpeeksi, koira on hyvässä asennossa, hyvässä tilassa ja aivan suora. Seuraamisen yhteydessä Väpä muutamassa lähdössä teki epämääristä pomppua etupäällä ja siihen minun tulisi kiinnittää huomiota. Kokeessa koiran täytyy askeltaa, ei pomppia. Palkattava silloin, kun koira kävelee tasaisesti etujaloillaan. Pompun aikana seuraamisasento myös hiukan aukeaa. 

 Edelleen minun tulisi liikkua rauhallisemmin, ei ole mihinkään kiire. Täyskäännöksen teen liian nopeasti, vaikka koira korjaakin hyvin. 

 Palkan suuntaaa tarkisteltava, sillä nyt se palkkaantuu etu viistoon, kun patukka lentää sinne. Mielummin palkka heitettävä niskasta mahdollisimman lähelle koiran lapaa maahan , lapalinjan takapuolelle, niin että koira lähtee palkalle taakseppäin. Voisi myös kokeilla,että pitää palkkaa seuraamisessa koiran puoleisessa kädessä ja siitä pudottaa lavan kohdalta maahan. Myöskin koira on erittäin hyvin ehdollistettu palkkasanaan ZIP , joten sen jälkeen palkalla ei ole kiire. 

 Kun koira osaa haukkua ja tietää mitä ohjaaja haluaa, ja  mitä enemmän väistän haukkuvaa koiraa, sitä enemmän olen saalis. Haukku alkaa salpaantumaan ja silloin se ei myöskään tuota mitään. Elikkä täytyy katsoa myös sitä, mitä oma koira kestää. Haukussa voidaan koiraa haastaa, tiukka tuijotus ja liikutaan koiraa kohti. Kun ääni tulee voimakkaampana, koira on myös voimakkaampi, jos haukku tulee heikosti, voi koira olla saaliilla. 

  Väpän nouto on kokonaisuudessaan hyvällä pohjalla, joten siitä on hyvä lähteä jatkamaan. Noudossa ote oli puhdas koko ajan. Nyt vaan lisää viettiä kapulalle menemiseen ja paluuseen. Koira ottaa hyvin kapulan maasta ja kääntyy heti ohjaajaa kohden. Isku ei ole kovin voimakas, mutta on muistettava että kaikkia koiria ei koskaan saada iskemään kapulaan voimakkaasti. Tasamaa nouto kannattaa tehdä pitkällä matkalla, ja jos suinkin on appari käytettävissä, niin appari voisi heittää kapulan vieläkin pidemmälle. Silloin tällöin koiran voisi lähettää liikkuvan kapulan perään. Useinmiten noudon palautus nopeutuu siinä vaiheessa kun meillä rupee olemaan esteet välissä. 

 Kiitokset kouluttajallemme Elinalle ! Päivä oli hyvin mielenkiintoinen ja antoisa! Kouluttaminen kisakoirakoksi on pitkä ja päättymätön tie, mutta sille kannattaa lähteä. Matkan varrella tapaa ystäviä ja oppii paljon niin itsestään kuin koiristakin.

Hyvää Joulua!

....pakkasesta ja runsaasta lumentulosta huolimatta ollaan tehty Väpän kanssa joulunpyhät töitä :).  Mikäpä siinä, kun kummatkin nauttii yhdessä tekemisestä.

Ohessa videota...

Tapaninpäivän tottistelu

Videota...

Väpän seuraamispaikka  tullut kiitettävasti edemmäs. Noutoa ollaan alettu työstämään ja jäävissä istumisen ja maahanmenon yhteydessä ohjaaja ei enään peruuta.

Väpän tottis 1.6 vuotta

Osteopaatti 1.12.12

”Nytkö se joulu on!” ajatteli Väpä, sillä oli muuten sellainen hoito  Anskun luona Jyväskylässä. 

Väpä sai kutsun tulla fysioterapeutille ja eläinten osteopaattiselle hierojalle Jaana-Kaisa Timoselle pakkasen purevana lauantaina joulukuun ensimmäisenä päivänä Jyväskylään. Kutsusta kiitämme Anskua (Leppäveden KoiraSportti) ja tietty Jaana-Kaisaa ammatttitaitoisesta Väpän käsittelystä.

Temperamentiltaan Väpä on mahtava ja ja hyväksyy loistavasti hieronnan.

Jaana-Kaisa on vuodesta 2003 tehnyt tätä hommaa ja on yhden käden sormista laskettavissa ne koirat, jotka eivät ole tarvinneet osteopaattista hoitoa. Koirat eivät älyllisesti käsittele kipua, niinkuin ihmiset, vaan ne ilmentävät itseään liikkeen kautta. Jos esim rankaan tulee lukko eli liike lakkaa nikamasta, niin koira vain korjaa sen muulla liikkeellä,ja näin syntyy koiran  virheliikkeet.  Jaana-Kaisa kävi läpi kaikki Väpän  rintarangan ja lanteen nikamat.
 

 Palikka joka juoksee päin ja täysiä...

 Hermokudoksellista painetta oikeanpuoleisessa lavassa on ollut Väpällä jo jonkin aikaa ja syykin siihen löytyi. Kolmannen ja neljännen rintanikaman kohdalla oli lukko. On hyvin todennäköistä, että se oli aiheutunut törmäyksestä etupäähän, rintakehän puolelle;  hypystä alaspäin tai toisen koiran kanssa leikkiessä. Väpän rintarangan loppuosassa on toinen nikama, mikä oli liikkumaton. 

 Kun Jaana siirty nikama kerrallaan kohti Väpän lannerankaa, tarjosi Väpä pallejaa rapsutettavaksi oli se niin mielissään käsittelystä. Yksi lannenikamista ylimenoalueelta siityi pikkaisen liiaksi vasemmalle, joten siellä oli mahdollisesti myöskin lukko. Langerangan loppuosa oli joustamaton. Täytyy kuitenkin muistaa, että fasettinivelten lukot on ihan normaaleja, ja aukeavat normaalin liikkeen kautta ja kun koirakin liikkuu normaalisti, niin se pysyy normaalit rangan liikesuunnat aukasemaan. 

 Syvät lihakset ovat tärkeitä 

 Väpä kun on liikkunut paljon ja vapaana, niin Väpä tuntui Jaanan käsiin ihan keskivertoa paremmalta rangaltaan, vaikka muutamia lukkoja löytyikin.Väpä tuntui käsiin olevan ihan hyvässä massassa, ja myös syvissä lihaksissa oli mukavasti massaa.  Monesti syvien lihasten käyttäminen on koirilla vähäisempää ja ne tahtovat työskennellä pinnallisten lihasten avulla. Pienet liikkeet, kuten liukastumiset, on monesti syynä rangan nivelten lukkoon. Liukastuessa syvä lihaksisto ei ehdi antaa tukea rankaa ja silloin nikama pääsee siirtymään.
 

Käsittelyn jälkeen...

Käsittelyn jälkeen koira on joko väsynyt tai hyperaktiivinen. Käsittelypäivä täysin lepoa ja kaksi seuraavaa remmilenkkiä rauhallista ravia , ja viikko ilman tottista, ei siis törmäilyä ja hyppyjä laisinkaan.

Selkeästi Väpällä on etuosassa ongelma niin siihen tulisi eniten keskittyä.
Väpällä oli lukkoja kolmas-nelos rintanikamassa, ja ensimmäisessä lannenikamassa, ja myöskin lannerangan loppuosa oli tiukka, mutta sieltä ei varsinaista lukkoa löytynyt. Oikeastaan rintaranka on se mikä se ongelma on ollut. Ihannetilanne olisi, että pääsisimme 2-3 viikon kuluttua uudestaan osteopaatille tai sitten siitä noin kuukausi koska Väpällä oli sitä käsiteltävää. Seuraavan kerran Jaana-Kaisa tulee helmikuussa ja siltä seisomalta varasin heti Väpälle paikan. 

Pari hierontaa ennen seuraavaa käyntiä. 

Hierojan tulisi käydä etuosan lihaksiston läpi, niskan kiinnityskohdat, rintarangan syvät lihakset, ja varsinkin kiertäjät. Sitten vielä lavan alue ja tietenkin rintarangan loppuosa tulisi venytellä hyvin.