Paikallaolo

Varmuus ja oikea mielentila

Koira jolla ei ole hyvä suhde ohjaajaan tai jonka koulutus perustuu liikaan paineeseeen, ei pysty tekemään varmoja suorituksia . Paikallaolossa kaikkein tärkeintä on varmuus. Koiran on pysyttävä paikoillaan tapahtuipa mitä hyvänsä. Eli jos kokeessa toinen koirakko ottaa esim noutoa, niin oma koira ei tule lähteä paikallamakuusta samalle kapulalle tai jos otetaan luoksetuloa, niin oma koira ei saa tempaista täysillä toisen koiran perään. Ohjaajan täytyy voida luottaa siihen, että koira pysyy paikallaan.

 Toinen yhtä tärkeä asia paikkamakuussa on koiran oikeanlainen mielentila. Koiran pystyy kouluttamaan niin, että se on paikkamakuussa levollinen, eikä ole ns ylivietissä. Koiran tulisi olla aktiivinen ohjaajan päin, eikä vilkuilla ympäristöä . Koiran pitäisi olla paikkamakuussa hyvällä ilmeellä, ei paineistuneen näköisenä. Koiran tulisi nauttia olostaan paikkamakuussa.

Kokeessa paikallaolo on joko ensimmäisenä taikka viimeisenä se on 50% mahdollisuus. Sitä treenataaan yllättävän vähän, vaikka se on 10 pisteen liike. Yhtä arvokas liike, kuin ensimmäinen seuraaminen.

Paikallaoloon tehdään viettiä

Harjoitus jo kisavalmiille koiralle. Paikallaoloon tehdään virityspiste, niin että koira nousee suoritukseen. Ohjaaja palkkaa satunnaisessa kohtaa koiran, esim jossakin kohtaa ennen piiloa tai  piilota heti ilmaantuessaan . Halutaan, että koira vielä nostaa viettiä ohjaajan selälle tai siinä vaiheessa kun se näkee, että ohjaaja tulee. Sitten aletaan tulla lähemmäs ja lähemmäs koiraa, ollaan viimein koiran luona, ei tulekkaan palkkaa. Koira on aivan skarppina, ja yht´äkkiä ohjaaja palkkaakin koiran. Tai sitten vasta istumisen jälkeen tai istumisen jälkeen saatetaan ottaa vielä haukku, tai vasta sitten seuraamisessa, kun poistuu paikkamakuulta yhdessä koiran kanssa.  Koiran ilme pysyy hyvänä, odottavana, ja se on innostunut. Palkka voi tulla vasta kun ollaan koiran kanssa piilolla ja koira käsketään maahan ja  odotellaan parin eteenmenoliikkeen loppumista, saatetaan ottaa pieni hetsaus ja palkka. Koira oppii nostamaan viettiä paikallaolosta ja paikallaolon jälkeen ja näin meillä on hyvässä tunnetilassa oleva koira, kun lähetään suorittamaan liikkeitä. Jos paikallaolo tulee viimeisenä, niin ei haittaa, ompahan hyvässä tunnetilassa kentältä poistuva koira.

Harjoitus; Harjoitteella saa terävyyttä koiraan, kunhan tekee tempun selkeästi. Jätän koiran paikkamakuuseen ja alan siirtymään koirasta poispäin. Yht äkkiä saatan kesken poistumisliikkeen vapauttaa koiran palkalle. Teen nopean suurieleisen liikkeen, mitä koskaan en kisassa tee.

Talven harrastukset

...ensimmäisenä tulee vetohiihto. Kun lunta on tarpeeksi, suuntaamme lenkkeilyt jäälle tai metsäautoteille.




Matkaa taitamme kerrallaan noin kuusi kilometriä.




Pimeys ei haittaa, onhan meillä heijastimet ja otsalamppu. 



Kahdeksanvuotias valkoinen pärjää puolet nuoremmalle malinoisille vauhdissa oikein hyvin.



Ja kun viisas narttu on, niin laittaa pojan hommiin; polkua lumeen ensimmäisenä tallomaan.



Sitten urheilullisen suorituksen jälkeen kotiin tarhaan hirvenluuta järsimään.

LUOKSETULO

VAUHTILUOKSETULO

 

OIKEIN Opetetaan koiralle, että kun se on aktiivisemmillaan, ohjaaja on aktiivinen ja palkka lentää vaikka välimatka on pitkä.  Hiljalleen voidaan siirtää palkkausta lähemmäksi ohjaajaa. Kun koira hidastelee, ei koskaan palkata sitä siitä.

VÄÄRIN Jos luoksetulossa koira alkaa himmaamaan, useasti ohjaaja aktivoituu, että me saadaan koiralle uudestaan lisää vauhtia. Koira oppii, että kannattaa hidastaa vauhtia, niin ohjaaja muuttuu aktiivisemmaksi.

 

Vauhtiluoksetulossa palkka heitetään taakse ohjaajan jalkojen välistä . Koira juoksee palkan perään ohjaajan jalkojen välistä. Koiran luoksetulo saattaa hidastua, jos se tulee paikalla olevaan palkkaan kiinni, siksi palkka heitetään, ennen kuin koira saavuttaa sen. Luoksetulossa  palkkasanan ZIP  paikkaa tulee vaihdella, se voi tulle heti kun koira lähtee tulemaan, puolivälissä, tai ihan lähellä ohjaajaa. Mutta yleensä siinä vaiheessa kun koira tulossa täysillä-koira siis palkataan täysillä tulosta. 

 

Silloin kun koiralla on korvat lipassa, niin silloin koira tulee täysillä. Jos se tulee korvat pystyssä, niin vauhti ei ole luja ja silloin otetaan koira eteen ja heti perään nostatus (haukku).

Haukutusta

Kaikilla koirilla ei tee viettiä ja lisää vauhtia siltikään, vaikka se palkataan täydestä vauhdista. Toiset koirat pitää päästää haastamaan ohjaajaa, eli ohjaaja huutaakin luoksetulon puolivälissä ”tottista” ja koira tulee nopeasti ohjaajan eteen haukkumaan ja haastamaan. Eli koirakohtaisesti.

 

Kun otetaan pitkässä matkassa luoksetulon yhteydessä haukkua, niin siinä yhteydessä ei oteta eteenistumista. Tämän harjoituksen idea on tehdä luoksetuloon sitä tunnnetilaa ja se on ihan sama miten koira tulee, vaikka loikalla törmää, kunhan tulee oikeassa mielentilassa.

 

ETEENISTUMINEN

Nostetaan eteenistumisen jälkeistä tilaa

Koira kytsutaan lyhyeltä matkalta "tänne", ja jos se jää liian kauaksi eteenistumisessa, niin appari tämän jälkeen liinalla estää koiraa lähtemästä ohjaajan perään, kun ohjaaja karkaa hetsaten lyhyen matkan päähän . Tämän jälkeen ohjaaja käskee  "tänne". Kun koira tulee ohjaajan eteen, istuu ja paikka on korrekti, niin ohjaaja kehuu koiraa ja samanaikaisesti peruuttaa ja rauhallisesti kaivaa palloa takin sisäpuolelta esille. Ohjaaja näyttää koiralle pallon ja sanoo ”tänne” ja ottaa vielä muutaman askelee taakseppäin. Palkkaa ei heitetä koiralle, sillä palkan antotavalla halutaan vahvistaa koiraa tulemaan lähelle ohjaajaa. Palkatessa eteenistumisesta ohjaaja menee koiran alta pois samalla kun antaa lähellä omaa vartaloa palkan. Ohjaaja ei saa olla eteenpäin kumarassa koiraa kohden missään vaiheessa ja pallo naruineen oltava piilossa.

Rikotaankin se kaava .

Viettiä luoksetuloon ryhdytään nostamaan kun koira on kisavalmis. Appari pitää koiraa, haukutetaan koiraa, käsketään koira maahan ja juostaan luoksetulopaikkaan ja huudetaan tottista, koira haukkuu, käsketään maahan,  saatetaan haukuttaa vielä kerran, sitten käskyt "maahan" ja "tänne". Kun tehdään perusasento, tulee käsky "sivu", haukutus tai palkka.

Ääntelevä koira

Onneksi meillä ei ole VIELÄ ääntelyongelmaa, vaikkakin ajattelin siitä laittaa sanasen tänne blogiin. Ääntelyongelma on melko yleistä ja ohjaajan toiminnat monesti myös lisäävät sitä. Joissain tapauksissa saattaa olla koiralla hermorakenne ongelmia,  mutta suurin syy ongelmiin tottelevaisuudessa  on se , että koira ei tiedä mitä siltä halutaan. Koira on niin sanotulla harmaalla alueella, ja siitä syystä se hermostuu ja tämän myötä tulee myös erilaisia käyttäytymismalleja, kuten ääntelyä. Koiran koulutus on yksinkertaista ja se pitää pitää koiralle myös yksinkertaisena.

Toivon tämän lyhyen ajatelmani antavan ohjaajille jonkinlaista suuntaa, miten puuttua koiran ääntelyn.. Olen nähnyt mitä erilaisempia menetelmiä käytettävän ääntelevän koiran hiljentämiseksi, toiset suosivat vahvaa pakotetta,  ja toisessa ääripäässä odotellaan, että koira tasaantuisi. Oikeastaan mitään helppoa ja nopeaa konstia ei ole, vaan pitkäjännitteisyydellä ja mustavalkoisuudella voidaan saada tuloksia.

Koira tulisi virittää kentän laidalla oikeaan mielentilaan ja sitten kun se on oikeassa mielentilassa, tasapainoinen, halukas, keskittynyt, aloitetaan treenit. Ääntelevä koira ei ole sillä toiminta-alueella, mitä siltä halutaan. Ääntely voi olla vinkumista, tai se voi olla haukkumista. Koira alkaa haukkumaan ja komentamaan ohjaajaa, myös voi näykkäistä. Ääntely vinkumisena johtuu usein siitä, että koiralla on painetta, liian korkea vietti, koira on niin innoissaa, ettei vaan pysty olemaan hiljaa ja purkaa innostustaan vinkumisena. Koiraa tulisi tasapainottaa, ohjaajan oltava rauhallinen, vastapaine ei auta, vaan koira tulisi palkata heti, kun se vähänkään pystyy hillitsemään itseään. Ylipäätään kiellot ja fyysiset rankaisut eivät mene koiralle perille piippaamisesta ja jos ääntely johtuu stressistä, niin ääntely voi jopa lisääntyä rankaisuista, kun koira ei ymmärrä mistä syystä sitä kielletään. Niimpä millään pakotteilla ei koiraa saada hiljaiseksi, koska se johtuu hermopaineesta, koira ei yksinkertaisesti kykene pitämään ääntelyään sisällään.

Ääntelyä voi vähentää leikki, mihin se voi purkaa sressiä. Ennen treeniä tehdään helppoja temppuja palkka esillä, jolloin koira ei ole niin huonossa mielentilassa, kuin että se tuotaisiin suoraan autosta kentälle treeneihin.

On muistettava myös se, ettei missään tapauksessa palkkaa koiraa ääntelystä, esimerkiksi jos koira on vaikka innostunut. Ääntelyongelmat lähtevät kasvamaan huomaamatta liikkeelle, ohjaaja ei itsekkään välttämättä tiedosta sitä. Se tapahtuu monesti niin, että treeneissä on pieni tauko, koira alkaa ääntelemään, ja ohjaaja ääntelyn takia lähtee liikkeelle.

Harjoitus: Esim koira maassa ja pallo edessä jalkojen välissä ja palkataan siitä koira muutaman kerran, tai ilman käskyä ohjaaja lähtee kävelemään pallo esillä ja koira seuraa keskittyneesti ja siitä palkka. Näin koira saa hiukan purkaa itseään. Helppojen harjoitteiden jälkeen, jos koira pyrkii edelleen ääntelemään, niin on tärkeää että ohjaaja puuttuu siihen passivoivalla pakotteella ja sen jälkeen kun koira on hiljaa niin se vahvistetaan joko käytännössä liikkeelle lähdöllä tai suullisella kehulla: EI, HILJAA. Ja hiukan nostetaan ketjukaulaimesta ylöspäin. Kun koira on hiljaa ja keskityy ja alkaa laittamaan suutaan kiinni, niin siitä palkka.

Mitä pitäisi treenata, että saataisiin suoritusvarma koira kokeessa?

Perusasento

 

Miten olisi sellainen taito, kuin perusasennossa odottaminen. Sitä on vaikea opettaa ja siinä tulisi palkata koiraa paljon. Palveluskoirakokeiden  tottisosuudessa ensimmäinen pysähtyminen tulee tuomarin kättelyssä. Jos koira on ensimmäisenä suorittamassa paikkamakuuta, seuraava pysähtyminen on paikkamakuupaalulla  . Kolmannen kerran odotellaan ohjaajan sivulla, kun ollaan piilon takana ,  kun toinen koirakko suorittaa eteenmenoa. Tämän jälkeen siirrytään seuraamisen aloituspisteeseen ja missä taas odotellaan, kun toinen koira menee paikkamakuuseen. Mitä isompi kenttä on, sitä kauemmin se saattaa kestää. Tähän mennessä on ollut jo neljä pysähdystä, missä vain odotellaan perusasennossa, eikä tule kertaakaan palkkaa. Kuinka monta kertaa treeneissä toteutetaan tälläisiä treenejä? Väistämättä koiralla saattaa vire laskea, tai vastaavasti, jos meillä on koira, joka on hyvin vietikäs, niin alkaa tulemaan ääntelyä.

Kaava on tehtävä koiralle tutuksi, jotta se ei kuormitu kisoissa Tuomarit ovat erilaisia ja pisteitä voi heiltä tulla eri tavoin. Meidän vaan tulee kouluttaa koirat sellaiseen suoritukseen, mikä meistä itsestämme tuntuu hyvältä. Joka tapauksessa koira oppii kaavion, niin se on paras opettaa treeneissä myös sille. Koira tietää kaavion, mutta ei tiedä, milloin  palkka tulee.  Treeneissä voidaan paljonkin vaihdella, missä kohtaa palkataan koira Ja kun koiraa ei kisoissa palkata, niin koira olettaa palkkauksen vain siirtyvän eteenpäin, ja pitää tilannetta normaalina. 

Hyvää Joulua!

A, B, C Jämsä 18.10 2014

Kylmänä lauantai aamuna oli IPO 3 koe Jämsässä. Tuomarina toimi Outi Hermiö. 

Kokeen A osa suoritettiin ensimmäisenä. Jälki käveltiin -9 asteen pakkasessa. pelto oli kauttaaltaan huurussa,  matalaa heinää, osittain myös multa oli myös näkyvissä. Liekkö sääolosuhteiden takia, koira haeskeli kovasti askelia ja yhdessä kulmassa tarkisteli liinan mitan. Jäljen haastavuudesta kertoi myös se, että Väpä otti toisen jälkiesineen suuhunsa ilmaisun yhteydessä, mitä se ei ole koskaan tehnyt aiemmin. Loppuun kuitenkin päästiin, ja kaikki esineet ilmaisi, niin pisteitä tuli jäljeltä yhteensä 83.

Video   A osa

 

 

Kokeen B osa oli vuorossa seuraavana ja olin ensimmäisen paikkamakuussa. Tänään olisi ollut mahdollisuus tehdä erinomainen tottis, jos ei olisi tullut kahta pientä virhettä .

Tuomari Outi Hermiö kehui, että koira on erittäin korkealle koulutettu , joka pitää kohtuullisen hyvin paikallaolossa pään kasassa ja koiralla on erittäin kauniit noudot. Ne ovat harmoniset, mitään ei ole liikaa, koira pysyy kasassa, hieno katsoa. Hän myös lisäsi, että koira ohjataan ja esitetään kauniisti.

Vapaana seuraaminen; koira on melkein koko suorituksen ajan keskittynyt, ainoastaan toisessa täyskäännöksessä tulisi olla vielä tarkkaavaisempi, nimittäin koira vilkaisee paikallaolokoiraa ja henkilöryhmään mennessä sen tulisi olla vieläkin keskittyneempi. Seuraaminen on energinen, tiivis ja se on suora lähes koko suorituksen ajan. Juoksussa pikkaisen pyrkii pomppimaan, kokonaisuutena erittäin kaunis esitys, arvosana korkea erittäin hyvä.

Liikkeestä istuminen; koira on valmistelevassa osassa korrekti, energinen, suorittaa erittäin nopean istumisen, se on varma siinä, mutta odotusajan loppuosassa sen tulisi olla vieläkin tarkkaavaisempi ohjaajan suuntaan, kuitenkin vielä arvosana erinomainen.

Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo; Ohjaaja unohti olevansa kolmasluokassa, johon kuuluu maahan käsky juoksusta. Koira menee nopeasti kävelystä maahan, se on erittäin rauhallinen odotusvaiheessa, tekee nopean suoran ja voimakkaan luoksetulon, on edessä suora ja siirtyy erinomaisesti loppu perusasentoon. Tuomari rankaisee ohjaajaa, arvosana korkea hyvä.

Seisominen ja luoksetulo; Jälleen valmistelevassa osuudessa muutoin tarkkaavainen, mutta pyrkii pomppimaan, reagoi nopeasti käskyyn, se jää varmasti paikoilleen, se on nopea, keskittynyt, tekee erittäin nopean ja suoran luoksetulon, sen tulisi olla edessä aavistus vielä lähempänä, ja loppuasento aavistus vielä suorempi, arvosana erittäin hyvä.

Tasamaanouto; Koira on rauhallinen heittovaiheessa, menee erittäin nopeasti esineelle, ottaa sen suuhunsa ja se pystyisi tässä vielä tekemään vieläkin nopeammin, paluuvauhti saisi olla aavistuksen nopeampi ja määrätietoisempi, se luovuttaa suoraan ja korrektisti, on oikealla etäisyydellä, erittäin rauhallinen ja kaunis ote esineestä, kuten on myös kaikissa muissakin noudoissa, pienenä miinuksena loppuperusasento tulisi olla vieläkin suoraviivaisempi, arvosana erittäin hyvä.

Hyppynouto; Tässä koiran tulisi olla heittovaiheessa ihan vähän rauhallisempi, tekee erittäin voimakkaat ja energiset hypyt molempiin suuntiin, ne eivät ole niinkään valtavan ilmavat, vaan niissä on voima ja määrätietoisuus, ottaa hyvin esineen suuhunsa, sen tulisi aavistus luovuttaa suorempana, sen ote on jälleen esineestä erittäin varma, rauhallinen, ja se on korrekti. Ohjaaja jaksottaa hienosti, loppuperusasento suora ja nopea, arvosanan erinomainen.

Estenouto; Jälleen edellisen toisinto, aavistus rauhallisempi heittovaiheessa, erittäin voimakkaat kiipeämiset molempiin suuntiin, esineen pito rauhallinen ja varma, luovuttaa korrektisti oikealla etäisyydellä ja suorassa, loppu perusasento on tässä riittävän suora, liikkeenä erinomainen.

Eteenlähetys ja maahanmeno; se on jälleen valmistelevassa osassa suora ja korrekti, irtautuu erittäin nopeasti ja voimakkaasti eteen, se reagoi maahan meno käskyyn, mutta sen tulisi mennä vielä nopeammin maahan, on rauhallinen odotusasennossa, ottaa korrektin loppuperusasennon, arvosana erinomainen.

Paikallaolo häiriön alaisena; Pientä hässäkkää, ja tulee pieni apu, kun ohjaaja antaa koiralle maahan käskyn, ja heti ohjaajan poistumisen aikana koira nousee istumaan, menee kuitenkin parin maahan menoliikkeessä takaisin maahan. Noutojen aikana koira alkoi ääntämään ja sitten käy uudemman kerran istumassa ja istuu loppuun asti. Koira ei varsinaisesti liiku paikaltaan yhtään, arvosana tyydyttävä.

Tänään kokonaisarvosanan Erittäin hyvä 93 pistettä.

Video B osa

Kokeen C osa.  Koira tulisi tänään olla paremmin ohjattavissa, sama hallinta, kuin mitä tottiksessa nähtiin, niin tänne C osaan sanoi tuomari. Hallinta pystyisi paikkaamaan sellaisia asioita missä on ongelmia ja hallinta tuo myös keskittyneisyyttä.

Koiralle tuomari toivoisi hyökkäyskäyttäytymiseen enemmän varmuutta ja voimaa sekä myös otekäyttäytymiseen. Koira kyllä pyrkii täydelle otteelle, mutta sen otteen tulisi olla kaikissa osasuorituksissa rauhallisempi.

 

Tänään viettiominaisuudet itsevarmuus ja kuormitettavuus erinomainen.

C osan pisteet yhteensä  tyydyttävät 70