Linkki videoon

Väpän tottistelut 6-8 kuukautta

KISAMAINEN ODOTUS

Pimeää ja märkää, mutta maneesissa onneksi katto päällä ja valot. Sunnuntaina Ponilaaksoon eksyi treenailemaan ainoastaan Miia minun lisäkseni.   Taas sain hyviä ohjeita Väpän tottisteluun, sekä niitä vanhoja ohjeita, joita voisi jo lisätä harjoitteluun mukaan.  Yksi niistä on ns "kisamainen odottelu".  Vaikkakin pennulla on banaanikärpasen pitkäjännitteisyys, niin yllätys yllätys, hyvinhän se ensimmäinen treeni meni! 

"Kisamaisia odotuksia" on kokeissa esimerkiksi silloin kun valmistelee omaa vuoroaan kentän laidalla ja edellinen koirakko on vielä tuomarin arvostelussa. Kisamaisia odotuksia tulisi treenata paljon, niin että koira oppii nostamaan virettään juuri silloin, kun sen oma tottisosuus alkaa.  "Kisamainen odotus" käytännössä tarkoittaa sitä, että harjoituksissa tehdään alkuasetelma, mikä repee jossakin kohden. Esimerkikisi koira voidaan käskeä kentän laidalla maahan, jonka jälkeen ohjaaja siirtyy remmin mitan kauemmaksi. Odotellaan tässä asetelmassa, kunnes koira rentoutuu. Jonkin ajan kuluttua ohjaaja asettuu koiraa lähemmäksi, ottaa katsekontaktin jolloin koiran tulee skarpata. Tämän jälkeen ohjaaja käskee koiran sivulle tai sanoo koiralle viritys-sanan. Hyvästä sivulle siirtymisestä tai haukusta superpalkka, vaikka koko päivän ruoka. Voidaan ajaa koira vaikka virheeseen sivulle siirtymisessä ja antaa pientä pakotetta, josta koira nousee ja skarppaa ja siitä palkka. Tämän jälkeen koira takaisin autoon eikä enempää treeniä sillä erää. Aluksi koira palkataan odotuksesta ja sivulle siirtymisestä ja myöhemmin palkka vain siirtyy. Eli pikkuhiljaan edetään siihen, että kentän laidalla odottelun jälkeen mennään perusasentoon aloituspaikkaan ja hetken perästä palkka koiralle tai perusaennosta lyhyt seuraaminen ja siitä palkka.

Treenien päätteeksi mentiin Ison Kirjan nurmikentille juoksuttamaan koiria.  Väpä pääsi Isomummo Tazin, Giran ja Raisa-neidin hellään huomaan ;) telmimään.   Poika on vieläkin unten mailla kun kirjoittelen tätä blogia seuraavana aamuna kahdeksan aikaan kun juoksi itsensä väsyksiin kolmen tytön välissä. Mutta voin sanoa, että onnellinen mies makoilee sohvalla :))

Koiran täytyy tehdä ohjaajalle töitä.

Meidän pikkuinen mies täytti 7 kuukautta jokunen hetki sitten ja nyt olisi jo aika lähteä palkkausta vaihtamaan lelulle. Eli tämän päivän sana on patukkaseuraaminen.

Toivottavasti seuraamiskoulutuksen pohja Väpälle  on saatu tehtyä tarpeeksi hyväksit ruualla, niin patukkaan vaihtaminen käy helpommin ;)

Ennenkuin kun mennään patukkapalkkaukseen, koiran on osattava irroitus ja tiedettävä, että patukkaan ei kosketa ilman lupaa. Väpälle lupa patukkaan tulee merkkisanalla . Väpä myös osaa  odottaa jännittyneenä, milloin se saa patukkaan iskeä, eikä se myöskään pure käsiä. Onneksi kasvattaja on tullut apuun tässä palkanvaihdoksessa ja ohjannut minua oikeille raiteille, nimittäin se ei ole yhtään niin helppoa, miltä se saattaa vierestä katsojalta näyttää.   Harjoitus; Aluksi lähdetään liikkeelle ilman perusasentoa. Hetsaamisen tai haukuttamisen jälkeen liikutaan koirasta poispäin, ei koiraa kohden ja annetaan koiralle käsky ”seuraa”. Kun koira kuulee käskyn, niin sen tulisi hakeutua oikeaan seuraamispaikkaan . Palkan paikalla pystytään vaikuttamaan seuraamispaikkaan ja koiran yleisilmeeseen. Tarkoitus olisi pitää koiran pää  ylhäällä, ei nenä eteenpäin vaan nenä ylöspäin, jotta koira oppii lihasmuistiin juuri tämän asennon ”seuraa” -käskyn kuultuaan.  Patukkaa pidetään oikealla kädellä vasemman kainalon kohdalla pystyasennossa.  Patukan pienelläkin liikkeellä pystytään hallitsemaan koiran seuraamisen oikeaa paikkaa. Edetään muutama askel ja hyvästä seuraamisesta palkka heitetään ns ulkopuolelle.   

Toivon mukaan, kun palkka on ollut seuraavat puoli vuotta kainalon kohdalla, Väpä oppii pitämään palkkakontakin ylöspäin, vaikkakin palkan paikkaa siirrettäisiin. Koiran seuraaminen on ryhdikästä kun liike suuntautuu ylöspäin.