Belgianpaimenkoirayhdistyksen myöntämät palkinnot

Hienoa Väpä!

Suomen Belgianpaimenkoirayhdisty jakoi palkinnot vuoden 2014 ansioituneimmille koirille. Väpä pokkasi Ulla Tikkasen pokaalin sekä  vuoden 2014 Pk-tulokas tittelin..

Kiitämme näistä huomion osoituksista rotuyhdistystä ja innolla tartumme tulevaan harrastus vuoteen 2015.

Temppujen nopeuteen vaikuttavia tekijöitä

Koira ennakoi Halutaan, että koira alkaa tiettyjä asioita ennakoimaan, ja kun se alkaa ennakoimaan, alkaa vietti kasvamaan, ja temput nopeutuvat. Jossain vaiheessa siis koira ennakoi, ennakointi on itse asiassa hyvä asia, koira on oppinut jotakin. Esimerkiksi seuraamisessa käytän ennakoivia merkkejä täyskäännöksessä. Olen opettanut Väpälle jo patukkavaiheessa, että annan merkin ja sen jälkeen vasta tulee käännös. Myöhemmin koira lähtee jo kääntymään, kun kuulee merkkisanan.

Rikkomalla kaavaa pidetään ennakoiminen aisoissa. Koira ei koskaan tiedä mikä näistä kolmesta tulee, esimerkiksi eteeistumisen jälkeen: TOTTISTA tai sitten on SIVU tai sitten on palkka. Koirasta jo näkee, että se on jo ennakoimassa sivulle siirtymistä tai alkaa suu menemään kiinni. Ennakoimiseen mielestäni ei saa puuttua liian kovin ottein, sillä silloin me tapetaan koiran yrittäminen. Nätisti mutta päättäväisesti koiralle kerrotaan, että käskyä täytyy odottaa.

 

Satunnainen palkkaaminen Toinen oleellinen asia miten säilyttää koiran jo opittu toiminto nopeana ja halukkaana, on satunnainen palkkaaminen. Istumisista tai mistä tahansa asennoista, ei tule aina palkkaa. Se on taasen yksilökohtainen kysymys, kuinka usein palkka annetaan.
 

Nousujohdanteinen palkkaaminen Ja yksi, mikä vaikuttaa koiran temppujen tekemisen nopeuteen on se että mistä suorituksesta koira saa palkan. Palkataanko koiran hidas vaiko nopea suorittaminen. Palkkaaminen on tapahduttava aina ns nousujohdanteisesti. Aina tulisi palkata vähän nopeammasta tempun tekemisestä. Odotetaan että koira rupeaa tarjoamaan aina nopeampaa suoritusta esim istumisessa

 

Vihjesana Kun koulutetaan tottista kannattaa koiralle kertoa mitä kohta ollaan tekemässä. Vihjesana nopeuttaa koiran työskentelyä ja tuo tekemiseen varmuutta.

Viettiä, viettiä

Kun koira teknisesti osaa seuraamisen, niin on tärkeää, että ohjaaja pyrkisi koko ajan lukemaan koiran tunnetilaa ja sen mukaan elättää  koulutusta. Kun koira nousee liikaa vietillisesti tai laskee , niin kuin nuori koira monesti tekee, pitää tehdä asioita saadakseen koira sille optimaaliselle toiminta alueelle.

 

Jos koira on oppinut seuraamisessa sen, että se saa viedä pallon milloin huvittaa, niin miten ohjaaja voisikaan vaatia koiralta hyvää teknistä suoritusta, ennenkuin koira päästetään pallolle.

Koiran kouluttamisen mustavalkoisuus kotona tulee myös esille koulutuskentällä. Koiran täytyy tehdä kentällä temput niin miten sille on ne opetettu, vaikkakin vietti nousee. Yleisesti ajatellaan, että koiraa kouluttaessa suurilta osin ongelmat johtuvat siitä, että koiralla on liikaa virettä. Se on kuitenkin harvinaisempi ongelma.

 

Palveluskoiratottelevaisuus eroaa teknisestä tottelevaisuudesta siinä, että palveluskoiratottelevaisuudessa on päämääränä se että siinä tulisi olla viettiä ja voimaa, niin paljon kuin koirasta löytyy. Vastaan voi tulla hermorakenne ongelmia, kun vaaditaan koiralta mahdollisimman korkeaa virettä, mutta suurelta osin ongelmat johtuvat siitä,  että koira ei tiedä mitä siltä halutaan. Se on niin sanotulla harmaalla alueella, ja siitä syystä koira hermostuu ja tämän myötä tulee myös erilaisia käyttäytymismalleja, kun se pyrkii purkamaan hermostuneisuuttaan. Tekniset suoritukset lähtevät vajoomaan, siinä kohtaan kun ei olla tarpeeksi selkeitä; ei istuta enään pohjaan asti, painetaan seuratessa voimakkaasti tai koira lähtee selkeästi korostamaan pientä virhettä. Koiran koulutus on yksinkertaista ja se pitää pitää koiralle myös yksinkertaisena.