keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Hyvää Joulua!


....pakkasesta ja runsaasta lumentulosta huolimatta ollaan tehty Väpän kanssa joulunpyhät töitä :).  Mikäpä siinä, kun kummatkin nauttii yhdessä tekemisestä.


Ohessa videota...

Tapaninpäivän tottistelu

maanantai 3. joulukuuta 2012

Videota...

Väpän seuraamispaikka  tullut kiitettävasti edemmäs. Noutoa ollaan alettu työstämään ja jäävissä istumisen ja maahanmenon yhteydessä ohjaaja ei enään peruuta.

Väpän tottis 1.6 vuotta

lauantai 1. joulukuuta 2012

Osteopaatti 1.12.12

”Nytkö se joulu on!” ajatteli Väpä, sillä oli muuten sellainen hoito  Anskun luona Jyväskylässä
Väpä sai kutsun tulla fysioterapeutille ja eläinten osteopaattiselle hierojalle Jaana-Kaisa Timoselle pakkasen purevana lauantaina joulukuun ensimmäisenä päivänä Jyväskylään. Kutsusta kiitämme Anskua (Leppäveden KoiraSportti) ja tietty Jaana-Kaisaa ammatttitaitoisesta Väpän käsittelystä.

Temperamentiltaan Väpä on mahtava ja ja hyväksyy loistavasti hieronnan.
Jaana-Kaisa on vuodesta 2003 tehnyt tätä hommaa ja on yhden käden sormista laskettavissa ne koirat, jotka eivät ole tarvinneet osteopaattista hoitoa. Koirat eivät älyllisesti käsittele kipua, niinkuin ihmiset, vaan ne ilmentävät itseään liikkeen kautta. Jos esim rankaan tulee lukko eli liike lakkaa nikamasta, niin koira vain korjaa sen muulla liikkeellä,ja näin syntyy koiran  virheliikkeet.  Jaana-Kaisa kävi läpi kaikki Väpän  rintarangan ja lanteen nikamat.
 
 Palikka joka juoksee päin ja täysiä...
 Hermokudoksellista painetta oikeanpuoleisessa lavassa on ollut Väpällä jo jonkin aikaa ja syykin siihen löytyi. Kolmannen ja neljännen rintanikaman kohdalla oli lukko. On hyvin todennäköistä, että se oli aiheutunut törmäyksestä etupäähän, rintakehän puolelle;  hypystä alaspäin tai toisen koiran kanssa leikkiessä. Väpän rintarangan loppuosassa on toinen nikama, mikä oli liikkumaton. 
 Kun Jaana siirty nikama kerrallaan kohti Väpän lannerankaa, tarjosi Väpä pallejaa rapsutettavaksi oli se niin mielissään käsittelystä. Yksi lannenikamista ylimenoalueelta siityi pikkaisen liiaksi vasemmalle, joten siellä oli mahdollisesti myöskin lukko. Langerangan loppuosa oli joustamaton. Täytyy kuitenkin muistaa, että fasettinivelten lukot on ihan normaaleja, ja aukeavat normaalin liikkeen kautta ja kun koirakin liikkuu normaalisti, niin se pysyy normaalit rangan liikesuunnat aukasemaan. 

 Syvät lihakset ovat tärkeitä 
 Väpä kun on liikkunut paljon ja vapaana, niin Väpä tuntui Jaanan käsiin ihan keskivertoa paremmalta rangaltaan, vaikka muutamia lukkoja löytyikin.Väpä tuntui käsiin olevan ihan hyvässä massassa, ja myös syvissä lihaksissa oli mukavasti massaa.  Monesti syvien lihasten käyttäminen on koirilla vähäisempää ja ne tahtovat työskennellä pinnallisten lihasten avulla. Pienet liikkeet, kuten liukastumiset, on monesti syynä rangan nivelten lukkoon. Liukastuessa syvä lihaksisto ei ehdi antaa tukea rankaa ja silloin nikama pääsee siirtymään.
 
Käsittelyn jälkeen...
Käsittelyn jälkeen koira on joko väsynyt tai hyperaktiivinen. Käsittelypäivä täysin lepoa ja kaksi seuraavaa remmilenkkiä rauhallista ravia , ja viikko ilman tottista, ei siis törmäilyä ja hyppyjä laisinkaan.

Selkeästi Väpällä on etuosassa ongelma niin siihen tulisi eniten keskittyä.
Väpällä oli lukkoja kolmas-nelos rintanikamassa, ja ensimmäisessä lannenikamassa, ja myöskin lannerangan loppuosa oli tiukka, mutta sieltä ei varsinaista lukkoa löytynyt. Oikeastaan rintaranka on se mikä se ongelma on ollut. Ihannetilanne olisi, että pääsisimme 2-3 viikon kuluttua uudestaan osteopaatille tai sitten siitä noin kuukausi koska Väpällä oli sitä käsiteltävää. Seuraavan kerran Jaana-Kaisa tulee helmikuussa ja siltä seisomalta varasin heti Väpälle paikan. 

Pari hierontaa ennen seuraavaa käyntiä. 
Hierojan tulisi käydä etuosan lihaksiston läpi, niskan kiinnityskohdat, rintarangan syvät lihakset, ja varsinkin kiertäjät. Sitten vielä lavan alue ja tietenkin rintarangan loppuosa tulisi venytellä hyvin.

lauantai 10. marraskuuta 2012

Ohjaaja askeleen edellä...

Marraskuun ensimmäisenä lauantaina treffattiin Kati, Maija ja Miia Isossa kirjassa jäljen ja ilmaisun merkeissä. Miia antoi taasen erittäin hyvät ohjeet miten toimia jatkossa, kiitokset vaan hänelle!!! Kiva oli päivä, mutta sateinen. Milloinkohan toi veden tulo lakkaa...

ILMASU
Väpä  pudottaa rullan ilmaisussa ennen aikojaan. Koiran lähettäminen uudelleen maalimiehelle, tai ohjaajan vaatiminen koiralta ottamaan rullaa maasta suuhun ei opeta koiralle mitään. Rullan pitäminen suussa on opetettava erikseen niin, että koira ei pudota rullaa missään tilanteessa. Rullan tuomista ei yhdistetä ilmasuun, ennen kun pitäminen  on kunnossa.

 Jos ei reagoi mitenkään koiran huonoon rullan pitämiseen ja rulla ehtii tippumaan, niin virhe on tapahtunt . Aina täytyisi ohjaajan olla askeleen edellä ja ehtiä kieltämään koiraa aiotusta väärästä tekemisestä.

 JÄLKI Minun ei  pidä enään puuttua liian helposti koiran jälkityöskentelyyn, enemmän antaa  löysiä, ja kannustaa  koiraa itsenäisemmin työskentelemään. Myös Väpän ongelmanratkaisukykyä tulisi vahvistaa jäljellä, sillä tähän asti jäljet on tehty varman päälle niin, ettei pahemmin ongelmia ole tullut vastaan. Nyt sitten vastaisuudessa jäljelle haasteita, vaikeampia alustoja, kuten multapeltoa. Multapellolle myös kulmaharjoittelua ja samoiten voisin opettaa "upotetut filmipurkit" eli töitä riittää runsaasti, ennenkuin pysyvät lumet tulevat maahan.

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Giramin leiri 19-21.10.2012

Olipas treenitäyteinen viikonloppu Giramin kasvattileirillä Keuruun Isossa Kirjassa. Hienoa oli tavata jo tutuksi tulleita kasvattien omistajia runsain mitoin ja erityisterveiset Väpän sisaruksille ja niiden omistajille! Oli todella mukavaa seuraa teistä kaikista, toivottavasti näemme pian samoissa merkeissä! Sitten tietty erityiskiitos Miialle ja samalla valtaisat onnittelut IPO rotumestaruus hopeasta, jonka hän saavutti Raisan kanssa edellisviikonloppuna Kärkölässä!!! On se vaan niin hyvä koutsi! Samalla kiitokset muille kouluttajille, Elina Niemelle että Hanna Toivaselle! Paljon tuli uutta näkemystä koiran kouluttamiseen!
Seuraavaksi lyhyesti viikonlopun anti.

Tottis/ Miia Kiviaho 
Seuraamista ja liikkeeltä pysähdyksiä
Väpän ongelma oli se, että alkoi seuraamaan liian takana, jotenka se zekattiin heti tottiskoulutuksen alussa. Heti alkuun Miia huomautti, että minulla patukka törrötti esille takataskusta, eli taasen vahvistin koiran paikkaa takana, vaikkakin koira seurasi tänään oikein hyvällä paikalla. Miia ohjeisti, että vielä rauhallisemmin minun tulisi tehdä vasemmalle käännökset. Liikkumiseni saa olla terävää, mutta nyt se oli jo liian terävää. Vasemmalle käännöksessä myös pysähdyn, liike kuitenkin käännöksessä tulisi jatkua koko ajan. 

Seuraamiseen vireen nostoja
Koiraa opetetaan seuraamisen aikana nostamaan viettiä eli vietin nousu ei ole pelkästään leikissä. Liinalla tehtiin viettiä seuraamiseen sillä jos koiralla on hyvä saalis ja  taistelutahto niin se voidaan turhauttaa. Miia pidätti liinasta seuraamisen yhteydessä ja koira teki lujasti töitä, päästäkseen oikeaan seuraamispaikkaan. . Kun vetää vastaan koiraa, niin yleensä koira pyrkii eteenpäin .
Harjoitus; Apuohjaaja koiran takana liinassa alkaa pikkuhiljaa jarruttamaan koiran seuraamista että koira alkaa jäämään ohjaajasta, sitten koira alkaa painamaan vastaan ja pyrkimään oikeaan seuraamispaikkaan, samantien apuohjaaja löysää ja koira saa palkan.

Miten aletaan koiralta vaatimaan asioita 
Häiriössä ei pää kääntynyt, mutta silmämunat pyörähtivät päässä kun Miia teki häiriötä-juoksi vierellä ja taputti käsiä yhteen -kun pää ei liikkunut, niin siihen on vaikea puuttua. Tämän jälkeen voidaan lähteä lähteä seuraamiseen ja korjata kontaktia. Ohjaaja ei anna koiralle huomiota kontaktin ylläpitämiseksi, vaan koiran täytyy olla aktiivinen ohjaajalle.

Harjoitus;  Appari on lähellä ja koira vilkaiseee sinne, ohjaaja kieltää ”ei” ”katso” ja kehua ja nyt hyvä sanan tulee kuulostaa eriltä kuin EI sana. Sitten ollaan taas ihan hiljaa, appari voi taas antaa pientä häiriötä, ja jos kontakti nyt pysyy kehutaa runsaasti koiraa ja palkka. Ohjaajan täytyy kertoa äänellä että koira oli tosi hyvä ja vasta sen jälkeen tulee se palkka.jos koira menettää uudestaan kontaktin siihen voidaan ottaa  muistutus mukaan ”EI” ”KATSO” ja pieni nyppäsy ylöspäin. Ei taakseppäin, kun ei haluta koiran siirtyvän paikaltaan, ja saman tien kun koira ottaa kontaktin tulee kehu ”Hienoa, hyvä” ja muistetaan taas se oma äänenpaino.

Jäävät
Jäävät-istumisesta pois jo takaperin kävely ja seisomisessa vielä kävellään taakseppäin. Se on myös selkeä merkki koiralle. Otin ensimmäistä kertaan jäävistä maahanmenon yhteydessä luoksetulon. Luoksetulo parantunut haukutuksen myötä ja maahanmeno saisi olla nopeampi. Maahanmenoon saisin nopeutta tekemällä sitä ihan muualla kuin jäävien liikkeenä. Jäävissä jännitettä ennen palkkaa, jo siihen kun erkaannutaan koirasta.

Nouto 
Väpä saalistaa noudossa ja hidastaa vauhtia ja sen olen palkannut siitä. .Koira lisää vauhtia vasta silloin kun se näkee palkan ja se on väärä malli. Nyt   on otettava haukkua mukaan noutoon ja  liike on tehtävä loppuun asti valmiiksi. Noudossa kun hetsataan koiraa, niin aletaan pikkuhiljaa ottamaan istuminen ja sitten vasta tuo, eli siinä vaiheessa kun kapula on jo heitetty, koira pyydetään istumaan. Pitoharjoituksessa tehdään kapulan jälkeistä tilaa, koira odottaa tiiviisti, käsky ”irti” ja tämän jälkeen koira nostetaan viettiin haukuttamalla. Haukutus katkaisee saalisvietissä olevaa tilaa. Sama tehdään noudossa, koira tuo hyvin, siitä irroitus ja tämän jälkeen haukutus. Käskyt on jaksotettava. Väpän kapulan pito ja ote ovat hyviä, ja Väpä tuo kapulaa minulle pitäen sitä loppuun asti hyvin. Nyt sitten työstetään toisenlaisen tunnetilan saaminen noutoon. 

Pitoharjoitus; Koira nappaa käskystä kapulan ja asettuu istumaan ohjaajan eteen. Ohjaaja silittää pitkillä rauhallisilla vedoilla molemmilla käsillä koiran päätä ja kehuu koiraa, ohjaaja ottaa kapulasta kiinni, käskee ”irti” ja kun koira irroittaa, käsketään koira haukkumaan ja hyvästä haukusta palkka. Ohjaaja voi myös kokeilla varovasti vetää kapulasta ennen irroitusta. 

Eteenmeno
Eteenmenossa ei alkuun enään hetsausta vaan eteenmenoon lähetän hyvästä seuraamisesta ja aina katsekontaktin kautta tai vaihdellen pysähdys ennen lähetystä. .

Esine/Hanna Toivanen
Kolme esinettä, ja neljä oli piilossa. Toi kaksi takakulmista ja yhden lähiesineen läheltä vasenta etureunaa. Hanna sanoi, että luovutukseen vielä voisin kiinnittää huomiota, muuten esineen etsintä oli ok. Luovutus tulisi opettaa erikseen, ei esine etsinnän yhteydessä.

 Jälki/Hanna Toivanen 
Jo 1,5 vuotias koira jonka kanssa tähdätään metsäjäljelle, tulisi nyt viimeistaan siirtää pellolta metsään. Nyt tulisi jo tarjota koiralle niitä haasteita metsän puolella, jotta se oppii jälkityöskentelyn myös metsässä. Metsässä jäljellä koiralla tulee olla melkolailla vauhtia, jos tavoitteena on JK3, silä sielä on jo jäljen pituus 1500 metriä ja jäljestämisaika 40 minuuttia, jotta koira ehtii suorittamaan sen määrätyssä ajassa.

 Haku/ Elina Niemi
 Väpä teki hyvän piston löytämättä maalimiestä, joten hyväksyimme sen tyhjänä. En lähettänyt sitä enään toistamiseen samaan paikkaan ja radiopuhelimitse käskimme maalimiestä siirrtymään seuraavalle piilolle. Seuraava pisto olikin syvä ja maalimies löytyi läheltä takarajaa maapiilosta. Piilolle etenin niin, että menin keskilinjaa pitkin hyvän matkaa, käännyin kohti takareunaa ja takareunalla käännöin kohti piiloa, missä maalimies leikitti Väpää. Seuraava pisto oli oikealle ja maalimies oli erittäin hyvin piilossa tiheän kuusikon juurella. Väpä teki hyvän piston takareunaan asti, mutta ei löytänyt maalimiestä. Kutsuin koiran keskilinjalle, ja etenin hiukan kohti piiloa ja lähetin koiran piiloa kohti ja ei vieläkään löytöä. Lähetin koiran kolmannen kerran piilolle, edeten ennen sitä kohti piiloa, ja eikä se kolmaskaan pisto tehnyt löytöä. Kutsuin koiraan luokseni ja etenin taas reippaasti kohti piiloa ja lähetin koiran ja taas juoksi ohi piilon reippaasti radan ulkopuolelle. Taas kutsuin koiran luokseni ja nyt viimein lähetys tuotti tulosta ja maalimies löytyi suoraan edestä. Vaikka useamman kerran tein lähetyksiä, niin onneksi koira ei millään tavoin osoittanut kyllästymistä. Hain koiran pois piilolta ja toin sen keskilinjalle. Juotin koiran keskilinjalla ja lähetin koiran keskilinjasta vasemmalle puolelle. Pisto oli huono joten kutsuin koiran pois. Uusi lähetys ja koira lähti takareunaa pitkin taakseppäin ja löysi maalimiehen. Maalimies oli oikealla paikalla, mutta minä lähetin väärästä kohtaa keskilinjalta-liian edestä. Luulimme tien oranssia aurauskeppiä piilon merkiksi. Hain koiran piilolta.

 Elina ohjeisti, että nyt olisi aika selkeästi opettaa koiraa työskentelemään pistolla eteenpäin. Näytetään koiralle ”Haamu”, jotta koira saadaan juoksemaan haluttuun suuntaan. Tämän jälkeen koiralle ei näytetä kun maalimies siirtyy rataa eteenpäin ja kun lähetetään koira, koira juokseen kohti aiemmin nähtyä haamua ja haamun hajuvanassa siirtyyn takareunalla rataa eteenpäin ja tekee löydön. Myöskään pahaa ei tekisi Väpälle muistutella niistä suorista pistoista, ne monesti unohtuu, kun keskitytään uuden opetteluun. Enään tässä vaiheessa ei hajuhaulla kannata suoraa pistoa opettaa, vaan nyt on käytettävä apuja, haamuja ja ääntä. Tai sitten tehdä paljoon sitä että, maalimiehet ovat aina suoraan edessä, sillä Väpällä ei ole vielä sitä kuvaa, että pitäisi mennä suoraan. Toki sellaisetkin koirat jotka suoran piston osaavat, joskus eivät tee suoria. Sitten on treenattava niitä tyhjiä. Kannattaa treenata niin, että kun tuo koiraa maalimieheltä keskilinjalle, niin lähettää koiran edellisen piston tulokohdalta tyhjälle, jotta koiran ei tarvitse tarkistamaan taakse aluetta,. Ohjaaja itse liikkuu lähetyksen jälkeen keskilinjalla eteenpäin ja kohta kutsuu koiran luokse. Ohjaaja palkkaa koiran luoksetulosta. Ja jos koira tekee hyvän piston, eikä tee löytöä, niin pisto hyväksytään tyhjänä, eikä koiraa enään lähetetä siihen kohtaa rataa. Eria asia on jos koira lähtee huonosti ja tekee vinon piston, niin sitten sitä ei tarvitse kelpuuttaa.

lauantai 27. lokakuuta 2012

Seuraamisen korjaus

Miialta lähdin kysymään ohjeita, mitä tehdä, kun koira seuraa liian takana, koska kuitenkin  koiran tulisi seurata LAPA polven kohdalla. "Näyttää siltä , että olen provosoinut Väpää   koko ajan taaemmas" oli Miian kommentti. Ja tottahan se on!  Hyvin pian sain  seuraamispaikkaa edemmäs, kun lähdin toteuttamaan  Miian antamia ohjeita Väpän seuraamisessa.

  1. Tehtävä oikealle käännöksiä, ja unohdettava vasemmalle käännökset joksikin aikaa. Vasemmalle käännöksiä olen tehnyt enemmän kuin oikealle käännöksiä eli olen tehnyt painetta vasemmalle mikä ajaa koiraa taaemmas.
2. Päästettävä koira haukkumaan  eteeni jonkun aikaa eli "tottista" sana tulee vauhdissa ja sitten pysähdyn. Olen haukuttanut koiraa kääntymällä hyvin voimakkaasti koiran eteen. Minun tulisi pehmentää liikkeitäni.
  3. Minun on karattava  koiralta astumalla oikealle etuviistoon (ei liian jyrkästi) ja nyppäsy hihnalla. Huomioitava ettei hihnalla ei vedetä vaan se on nopea, terävä nyppäisy.
  4. Patukka pois etutaskusta, kun Väpä kyttää vain sitä patukan lenkkiä mikä töröttää esillä. Patukka on laitettava piiloon niskaan tai kokonaan eteen liivin alle tai taskuun. Minulla ei ole enään palkan esiin kaivamisella/lentämisellä ei enää ole kiire vaan oikea-aikaisella zip-sanalla. Se on merkki koiralle oikeasta paikasta.
  6. Välillä se palkka voi olla vain sosiaalinen palkka eikä tule patukkaa lainkaan. Kehun ja taputtelen, koira saa hyppiä hetken (pienen!) ja sitten uudestaan seuraa vauhdissa ja kun hyvä niin sitten patukka. Sosiaalinen palkka on tärkeää ettei se koira tee työtä pelkästään patukalle.
 7. Jos patukka piilossa niskassa , niin sieltä vasemmalla kädellä palkka esiin-ei oikealla!
 8. Minun tulisi lähteä haukutuksen jälkeen liikkeelle niin, että koira joutuu vauhdikkaasti tulemaan seuraamispaikkaan, sillä oikeaoppisessa oikealle käännöksessä koiran tulee kiihdyttää hiukan vauhtiaan, jotta se pysyisi oikeassa seuraamispaikassa.
 9. palkkaa oikealle käännöksissä välillä oikealle puolelle, välillä eteen päin ja välillä normaalisti vasemmalle.
 10. oikealle käännyttäessä, käytettävä oikeaa jalkaa tukijalkana ja tehtävä teräviä käännöksiä.

perjantai 21. syyskuuta 2012

Ja se seuraamisen paikka...

....se on liian takana!!! Luulis, että hiljalleen, kun viettiä tulee lisää, koira siirtyy seuraamispaikassa eteenpäin  ja pahimmassa tapauksessa se alkaa poikittamaan, että painamaan, mutta meillä on jostakin syystä kääntynyt tilanne päälaelleen-koira jää hiljalleen taaemmaksi ja taaemmaksi...mille tässä nyt alkaisi  ????



Väpä pk tottis seuraaminen

Maalimiehellä

Väpä on reagoinut jo pentuna hyvin saalisärsykkeisiin, mutta puolustusärsykkeisiin ei ole osannut vastata. Se on reagoinut puolustusärsykkeisiin passiivisesti tai väistämällä, purutyynyyn kuitenkin on vetänyt hihna tiukalla ja osoittanut suurta halua purra ja on käynyt kiinni tyynyyn tehokkaasti ja täydellä suulla.
 
Väpä on  hyvin taistelutahtoinen koira, joten en ole oikeastaan ollut huolissani, vaikka ei ole ilmentänyt vielä sitä puolustusta suurestikkaan.
 
Nyt sitten tänään oli minulla mahdollisuus tarjota Väpälle puruharjoitus oikean ammattilaismaalimiehen kanssa. Kävimme Maijan kanssa vierailulla Hallin montsuporukan treeneissä ja Ari Nieminen lupasi leikittää Väpää treeni-illan lopuksi. Kiitokset koko poppoolle, kun saimme vierailla treeneissänne.
 
Mielestäni Väpä on kehittynyt loppukesästä hiljalleen melko itsevarmaksi nuoreksi mieheksi ja mielenkiinnolla odotinkin, miten Väpä vastaa maalimiehen tuomaan haasteeseen.
 
Ennen vuoroamme, laskeutui hämärä kentälle, on tullut syksy. Lisävalaistusta saimme auton ajovaloista. Hämärä, auton valot, vieraat ihmiset, maalimies ja kenttä olisivat voineet olla nuorelle malipojalle hiukan liian jännittävää, joten Ari kysyikin varovasti, että onko tilanne liian kuormittava Väpälle? Minä siihen vastasin, että "Se on lunki mies, ei mee pupu pöksyihin kovinkaan helposti, ei muuta kuin treenit pystyyn :))”
 
Laitoin Väpälle nahkavaljaat ja astelimme kentälle varmoin liikkein. Kentällä  Ari alkoi hetsata Väpää antamalla saalisärsykkeitä purutyynyllä ja minä seisoin tolppana. Koiralla oli noin puolitoista metriä liinaa juosta edestakaisin. Väliin piiskan sivallus ilmassa pamahti. Kun ei purua Väpä saanut, niin kas kummaa, Väpä tuli turhauman kautta agressiiviseksi ja se alkoi haukkua. Haukku oli hurjaa...voimakasta ja uhkavaa. Se tuli syvältä rinnasta, leukojen venyessä äärimittoihin niin että kitarisat näkyivät. Hyvän haukun jälkeen maalimies antoi purun tyynyyn. Purutilanteessa Väpä oli vahva ja nautti suuresti taistelusta, koska Ari vastasi taisteluun samalla voimalla kuin koira.    Puruharjoituksia teimme neljä ja joka kerta pidennettiin aikaa, ennekuin Väpä sai purun tyynystä.
 
Olin suuresti yllättynyt Väpän nopeastä siirtymisestä saaliista aggression puolelle-häntä tötteröllä, korvat niin tiukasti pystyssä ja jopa huuletkin taisivat nousta ylemmäksi, jotta hampaat näkyivät paremmin. Koira kävi siististi vuoroin saalisvietissä ja vuoroin aggressiivisuuden puolelle-siis nopeita vietin vaihtoja ja päätteeksi koko suun puruote hihaan :) . On se vaan Mies isolla M:llä.
 
Minä kiitän suuresti taitavaa maalimiestä Ari Niemistä niin että KIITOKSET isoilla kirjaimilla!! Arilla oli myös kokemusta Väpän isästä Lupesta ja joistain isän sisaruksisa. Hän mainitsi, että tämän illan perusteella Väpä muistutti ei niikään isäänsä, kuin isän velua Luciferia...kuulemma kohtalaisen kovapäinen poitsu :)
 
Mutta edelleen on Väpä vasta kehittymässä...siis se vasta kypsyy ja kahtotaan mimmonen mies tuleepi tästä karvanopasta.

lauantai 8. syyskuuta 2012

Kunnon häiriötreeni...


Meidän kissa on seuraillut Väpän treenejä jo hyvän aikaa, ja tänään si ei ollut tyytyväinen Väpän suoritukseen :)
Ohessa linkki videoon.



https://www.youtube.com/watch?v=SmLUFE3NgqM&feature=player_embedded

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Jälki ajettiin kasvattajan katsellessa, ja hyvin taisi mennä :)

Ison Kirjan nurmikolle tein Väpälle noin 200 askeleen mittaisen suoran, jossa oli lopussa yksi kulma oikealle. Edelleen katson, että meille suorat ovat äärettömän tärkeitä. Suorilla opetellaan se miten halutaan koiran jäljestävän; askel askeleelta, syvällä nenällä.
 
Paalulle tein kaksi vierekkäistä askelta ja laitoin niihin neljä namia. Tänään tein enemmän tyhjiä askeleita, kuitenkin niin että tyhjien perättäisten askelten määrä ei kasvanut yli neljän. Noin neljään tyhjään askeleeseen pääsen hyvin, ja koira ei vielä kiihdytä.
 
Kulman kävelin ihan normaalisti, 90 asteisena. Kulmaan en laittanut ruokaa, koska en halua, että koira keskeyttää kulmassa työskentelyn. Koira saa itse käyttää nenääsä ja saa sitten vahvistuksen kun on selviytynyt tilanteesta.
 
Jäljen päässä oli kannellinen kuppi, johon tehtiin ilmaisu.
 
Miia oli ihan tyytyväinen Väpän työskentelyyn. Nyt sitten voisin jatkossa tehdä suoria kulmia oikealle ja vasemmalle, ja lisätä tyhjien askelten määrää jäljellä. Nostatusta Väpä ei sen kummenmmin tarvitse loppuun, sillä hyvin herkästi lähtee kiihdyttämään tilaisuuden tullen. Mun on puututtava heti jos vauhti kiihtyy.
 
Hyvä juttu...ihan tässä saattaisi jäljestämisestä innostua :)

maanantai 27. elokuuta 2012

Sbpky:n pk-leiri 24-26.8.12 Kunkkulan koirakeskuksessa

...ja minä pääsin EK-ryhmään peruutuspaikalle. Leirillä oli useita ryhmiä, kuten jälki, haku, etsintä lisäksi vielä erilliset ryhmät joissa mukana tottelevaisuutta (jälki+tottis ja haku+tottis). Leiri oli tarkoitettu kaikille belgianpaimenkoirien omistajille, jotka ovat kiinnostuneet kansallisita pk lajeista siis pennuista käyttövalioihin. Kouluttajina toimivat haku-Elina Niemi, jälki+tottis-Anna Liukko, ek-Ulla Komppa, haku+tottis-Jessica Ristimäki ja jälki-Marja Muhonen.

Lerin ajankohdan lähestyessä, tuli peruutuspaikkoja useampaan lajiin ja minulle aukeni valinnan mahdollisuus ja sain päättä useammasta vaihtoehdosta.  Onnistuin valinnassani, sillä kouluttaja Ulla Komppa sai minut innostumaan kovasti tästä hiukan vieraaksi jääneestä lajista eli etsintäkokeesta . Omien koirien kanssa Ulla on treenannut laidasta laitaan eri pk lajeja vuodesta 95, lisäksi jonkinverran tokoa ja agilityä. Pk-lajeista vahvimmin olleet mukana alusta asti jälki ja haku. Etsintäkoetta harrastanut ensimmäisen koiran kanssa. Myös hän on harrastanut jonkun verran erikoisjälkeä .

 Viikonlopun aikana etsintäryhmässä treenattiin hakua, jälkeä, sekä   tarkkusruutua ja pudotettua esinettä. Näistä kahdesta viimeksimainitusta etsintäkokeen osa-alueesta melkeimpä täysin tietämättömänä sain nyt perusteellista ohjausta ja samalla päätin mielessäni, että niitä rupean hiljalleen treenaamaan ihan etsintäkokeeseen meno  mielessä.

 Lauantain aamusta  iltapäivä kello kolmeen vietimme hakumaastossa ja tämän jälkeen iltapäivän ja illan kello kahdeksaan asti treenasimme tarkkuusruutua ja pudonnutta esinettä. Sunnuntaina aamusta teimme jälkeä ja päivän lopetimme kello puoli kuusi  tarkkuusruutuun. Todella huisin pitkiä treenipäiviä mutta onneksi ryhmässä viihtyi erinomaisesti Ullan johdolla.
 
Meitä oli  kouluttajan lisäksi yhteensä kahdeksan koirakkoa, 3 tervoa, 2 gronttua, 2 lakua ja 1 mali. Väpä oli ryhmän nuorin koira ja vanhin koirista oli rapiat 8 vuotta.   Koulutuksen ohessa tulimme tutuiksi sekä koirat että ohjaajat. Lahdesta Käyttökoirista oli tullut leirille Pirkko ja 2v tervo Oikku, kuten myös Terttu ja grodendal Bimbo 8 v sekä Hannu ja Bimbon sisko Nelli. Sitten oli mukana erittäin nopea 2v tervo narttu Sorry ja ohjaajana Tarja. Kaimani Minna oli tullut jo kokeneen tervonarttunsa Ninjan  KVA JK3 kanssa opiskelupaikkakunnaltaan Turusta.  Lakenoiseja oli kaksin kappalein, Valkohampaan kasvatteja kummatkin eli Tiina ja 2v  Luto Jämsästä sekä Maarit ja 5 v Hakon.  Osa koirista oli jo hankkinut kokemusta ek kokeesta ja joillekkin ohjaajille laji oli melko vieras. 
 
Hakumaastossa perehdyttiin mm koiran palkkaukseen, haukkuilmaisun ongelmiin, suoriin  ja tyhjiin pistoihin, radalla etenemiseen sekä koiran motivaation rakentamiseen ja sen ylläpitämiseen. 
Maasto oli hurjan haastava-risukkoa, kivikkoa, hyvin vaikeakulkuista sekametsää. Päätin ottaa ainoastaan neljä maalimiestä. 
 
Radan alkuun otin yhden rullailmaisun irtorullalla ja maalimies oli lähempänä keskilinjaa, noin 30 metrissä. Maalimiehen selkä oli keskilinjalle päin ja irtorulla maassa. Väpä hyvin irtosi metsään ja  nappasi rullan  ja toi sen minulle. Näytölle lähti lujaa. Näytöllä palkkana oli pallo. Kakkos ja kolmospiilolle laitettiin valmiit maalimiehet radan takareunoille asti ja siellä Väpä sai löydöstä suorapalkan ja palkkana olivat namit. Kolmatta piiloa haeskeli jonkin aikaa ja ehdinkin kutsua koiraa pois. Kuitenkin jäi hakemaan ja samantien tulikin löytö. Viimeinen maalimies oli puolipupu ja löydöstä Väpä palkattiin palolla. Hetsasin hiukan lähetyksessä.
 
Lähetyksen jälkeen Väpä lähti vahvasti hajuvanoja hakemaan, ja Ulla epäili, jotta piiloille eivät maalimiehet ole tarpeeksi kaukaa kiertäneet meidän omissa treeneissä, koska tapa näytti opitulta. Täytyisi olla ehdoton siinä, että keskilinjalta  kierretään kauempaa piilolle, jotakin kautta, jotta ei tule koirille hajuvanoja . Ja kun koiria tuodaan piilolta pois, niin tuodaan  aluetta eteenpäin reippaasti. Samalla opetetaan koiraa työskentelemään eteenpäin radalla. Poikkeuksen tekevät etukulmat, koska niihin jo aluetta tallatessa tulee vahvat hajupolut. Ulla sanoi, että jos taas maalimiehet ovat laiskoja tai pelkäävät eksyvänsä kun kaukaa noin 30 metrin päästä kiertävät piilolle, niin siinä tapauksessa parempi vaihtoehto olisi kävellä suoraan lähetyspisteetä piilolle. Kun koira ottaa liian läheltä kietävästä hajuvanasta hajun saadaan aikaisesksi kaksi virhettä, koira seuraa hajuvanaa ja tekee huonon piston. Jos taas maalimies olisi mennyt suoraan piilolle, niin voidaan sulkea toinen virhe pois ja koira tekee edes suoran piston. Koira oppii hyvin nopeasti hajuvanojen hyödyllisyyden hyvässä ja pahassa mielessä.
 
Vaikka koira on rulla koira, niin haluan että se viettää mielellään aikaa ja rauhottuu maalimiehen luona, joten maalimiehet toivat Väpää pois piilolta namipalolla tai pallolla. Pelkillä namipaloilla Väpä ei tahdo pysyä maalimiehellä, paitsi jo keskitytään voimakkaasti palkkaukseen ja annetaan myös paljon suullista kehua. Ullan mielestä jos nyt koira lähtee pois, niin sitä ei tarvitse perään huudella, mutta kannattaa vahvistaa maalimiellä pysymistä.
 
Nuorelle koiralle tehdään paljon toistoja ja edetään hitaasti, jotta saadaan aikaiseksi hakukoiralle varman pohjan tulevaan. Osaavalle koiralle voidaan jo tehdä vaikeita treenejä ja epäonnistumisia ja jos alla on hyvä pohjakoulutus, niin sellaisella koiralla motivaatio säilyy epäonnistumisista huolimatta.

Hajujälki joka jää piilolle voidaan käyttää treenatessa hyväksi. Siihen kohtaan voidaan ottaa seuraavalle koiralle tyhjä pisto, se lisää koiran motivaatoita lähetykseen ja siirtymiseen esim takareunalle. Koira saa heikon hajun ihmisestä ja käy tarkistamassa piilon.
 
Sunnuntaina jälkipellolla tuli monta hyvää vinkkiä treenaamiseen. Jäljestä tein pitkän suoran runsailla tyhjillä, kuitenkin korkeintaan neljä peräkkäistä tyhjää.
 
Ehdin viikonlopun aikana tehdä vielä tottistelut E-pentusten seurassa eli leirillä oli Väpän kolme sisarusta Eran, Kira ja Milli. Ihana oli nähdä niitä ja voi koinka hienoa tottista tekevät kaikki tyynni! Lauantaina kuulimme myös, että Porin velipoika oli suorittanut hyväksytysti BH kokeen! Onnea hurjasti Minna ja Jäpä!
 
Ehdottomasti uusiksi otan esivuonna belggari leirin! Kunkkulan koirakeskus Hartolassa on oiva paikka leiripaikaksi. Järjestely pelasi, oli erinomaiset ruuat ja tottiskentät. Lenkkimaastokin löytyi ihan vierestä. Ehdottomasti suurkiitokset Ullalle, joka todella jaksoi pitkäjännitteisesti meitä kouluttaa ja ohjata, sitten kiitokset koko ek ryhmälle hyvästä seurasta ja maalimiehenä toimimisesta ja kauheesti kiitoksia E pentusten omistajille hyvästä seurasta illanistujaisissa! Ensi vuonna sitten uudestaan!!!

perjantai 17. elokuuta 2012

Kouluttamassa Cane Corsoja Mäntän Särkilahdella










Kuvat ottanut Mari Kääriäinen.

Olipa aurinkoisen hieno lauantaipäivä erittäin hyvässä seurassa Cane Corso rotuyhdistyksen leirillä Mäntän Särkilahdella. Särkilahti on Kuoreveden rannalla Jämsässä sijaitseva entinen pappila mahtavine vihreine kenttineen ja kauniine rantoineen ja rakennuksineen. Paikalla oli vähän yli toistakymmentä cane corso rodun edustajaa. Vierailin leirillä kouluttajana ja tehtäväni oli  opastaa ohjaajia pk tottiksen saloihin. Minut pyydettiin kouluttajaksi kokemukseni takia. Olen ainoana suomessa suorittanut hyväksyttyja pk-tuloksia dogo argentinolla.  Dogo argentino, kuten cane corsokaan, ei ole perinteinen palveluskoirarotu, mutta näissä kahdessa rodussa on paljon samaa. 
Leirillä huomasin, mikä valloittava rotu onkaan cane corso, ja ei myöskään mikään mahdoton harrastekoira. Mielestäni rodulla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa pk-oikeudet sillä corsot ovat mm suorittaneet 7 hyväksyttyä bh koetta viimeisen seitsemän vuoden aikana. Corso voisi olla ihan varteenotettava koira kansallisiin lajeihin.    
Leirillä näin monta kivan saalisviettistä ja taistelutahtosta yksilöä ja myös nenätyöskentely on erinomaista. Moni koirakko oli jo hyvällä tasolla koulutuksellisesti ja nuoret koirat ja pennut olivat saaneet jo oikeanlaista pohjakoulutusta. Toivoisimpa, että rodusta innostuisivat aktiiviset harrastajat!!!
Väpän kanssa otimme pieniä tottisosuuksia, aina koulutuksen välissä, antamaan esimerkkiä esimerkiski leikittämisestä, jäävistä ja luoksetulosta.  Väpä sulutui mainiosti corsojen joukkoon, tietty nenän pituus on eri kaliiperia :)

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Koiraa ei saa palkkailla laskevaan vireeseen

Jan Vartiaisen tottissunnuntai 22.7.2012 Jämsässä

Tiedän että seuraava vuosi tämän ikäisen koiran kanssa menee siihen, että minä kontrolloin koiran tunnetiloja, mikä on kaikken vaikein vaihe koiran kouluttamisessa. Seuraamisen tunnetila, koira haluaa työskennellä ohjaajalle, heijastuu kaikkiin liikkeisiin ja tulee näkymään kaikkien liikeiden välissä. Siksi tämä teema oli minulla taas Väpän kanssa tänään   Jan Vartiaisen koulutuksessa.

Väpän tottiksessa nostettiin virettä ja pyrittiin se kohdistamaan tekemiseen. Tarkistettiin myös se, että koira tekee käskyn loppuun asti, mikä tuli parhaiten näkyviin sivulle siirtymisissä. Yleensä teen seuraamisen aloitukset joko liikkeestä tai  että koira istuu ja minä menen koiran vierelle, sillä usein miten ne koirat, joilla tehdään aina sivulletulo ennen seuraamisharjoituksia niin niillä nopeus ja tarkkuus alkavat kärsiä sekä myöskin motivaatio. Väpä tekee ihan hyvän sivulletulon teknisesti ja näin ollen vireen nostokaan ei virhettä saanut pahemmin aikaiseksi. Ihan kahdessa poikitti pehva oikealle, mutta muuten paikka oli korrekti. Korjasin siirtymällä askeleen eteenpäin.

Virettä nostettiin seuraamisessa vaihtelevalla palkkauksella, välillä käyttää pientä saalisturhaumaa, sekä haukkua. Kun koira irroittaa, sen täytyisi olla korkeassa vietissä ja siinä kohtaa lyhyen vartioinnin jälkeen ohjaaja pöllii lelun ja näin ollen koira turhautuu ja haluaa lisää ja koira nyt on tyytyväinen, kun se saa seurata. Turhauman kautta Väpä hieman nousikin, mutta tänään haukku oli jotenkin hukassa. Väpä tulisi ottaa irroituksen jälkeen nopeammin vietille, muuten se jää liiaksi vaanimaan palkkaa, eli nopeasti haukulle tai saalille . Vaaniminen ei  nosta koiraa.
Harjoitus: Lähdettiin peruuasennosta seuraamiseen, häntä hiukan laski kesken seuraamisen, koiran herätys: " täytyy olla korkeemmassa vireessä"   eli haukutus ja vire nousi ja siitä lähdettiin suoraan seuraamiseen. Koiraa ei saa palkkailla laskevaan vireeseen vaan sitä täytyy prässätä, jotta se olisi korkeemmassa vireessä.

Väpää ei tässä seuraamisessa kannata ajaa virheeseen, se tulee virheitä kyllä myöhemmin tekemään.  Nyt kun Väpä tarjoaa oikeaa tekemistä, niin sitä vahvistellaan. Kun koira tekee virheen, kontakti tippuu tai se rupee jätättään  niin tehdään sille suurempi virhe. Tietysti seuraamiseen voidaan tehdä haastetta lisää, että saadaan selvennettyä koiralle esimerkiksi seuraamispaikkaa . Seuraamispaikkaa saadaan treenattua esim askeleella taakseppäin, tai sivulle siirtymisillä joita sitten otin muutaman. Niissä olisi takapää saanut hiukan paremmin liikkua, mutta tyydyn näihin, se takapää on vielä puolivalmis :)

Haukussa koiraa voi nypyttää hinasta haukun voimistamiseksi samalla ohjaajan liikkuessa taakseppäin. Jos koira haukkuu hyvin, niin sillloin ei nyppäsyä, vaan kun haukku vähän tukehtuu, niin sitten nyppäsy, tavallaan prässätään myös haukku ylös.   

Kiitokaset kouluttajalle ja kaikille mukana olleille, sekä koulutuksen järjestäjälle, Jämsän seudun palveluskoiraharrastajille!

Video 22.7.2012Jan Vartiaisen tottiskoulutus

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Miia Skgsterin seminaari Tupalan kentällä Porissa 15.7.2012

Täytyy sanoa, että  montaa eri kouluttajaa kuulleena,  ehdottomasti parhaimpien joukkoon liittäisin maailmanmestari Mia Skgsterin. Paljon oli semmassa mukana tuttua asiaa, mutta monta pientä yksityiskohtaa koiran kouluttamisessa tuli selkeämmäksi   ja aivan uuttakin oppia mahtui joukkoon. Uskon että semmassa opitut  asiat  tulevat vaikuttamaan  positiivisesti meidän tottisteluun.

Alkuun lähdettiin  pienestä pennusta ja edettiin hyvin johdonmukaisesti aikuiseen kisaavaan koiraan. Miialla oli omat koirat, 3kk Brätsi, 1.5 vuotias Räty, 10 v Helge esimerkkikoirina ja väliin valittiin koiria yleisöstä eri liikkeisiin.
Brätsi toimi esimerkkinä kuinka pienelle pennulle opetetaan hyvä suhde ruokaan ja kädessä ruokailuun. Miia kertoi mitä pennun tulisi oppia ruuan kanssa, kuinka luoda  jännite ja  miten tehdään varma luoksetulo. Lisäksi hän näytti kuinka opetetaan leikki , lelun  irroitus ja kuinka leikki lopetetaan.  Miia näytti kuinka pentu totutellaan ohjaajan vasempaan käteen ja miksi se on niin tärkeää.  Kaiken kaikkiaan  hän puhui paljon siitä, kuinka ylipäätänsä pentu motivoidaan ohjaajan kanssa työskentelyyn.

Räty 1v 5kk oli mallina kun siirryimme nuoren koiran kouluttamiseen, mikä myös kiinnosti minua eniten.  Räty oli jo aiemmin siirtynyt saalispalkkaukseen ja tässä koulutusvaiheessa oli jo palkka piilossa. Siinä vaiheessa lelu laitettiin piiloon, niin otettiin keppi oikeaan käteen avuksi.  Miia näytti kuinka keppi tekee karsinan koiralle yhdessä vasemman käden kanssa ja tällöin koiralla ei ole käytännössä mahdollisuutta lähteä edistämään. Tuli puhetta myös siitä, että mitä tehdä koiran kanssa joka vaanii, jonka saalisvietti on melko korkea, sillä on  melko normaalia, että jos ohjaaja kävelee, eikä puhu mitään, niin koira alkaa vaanimaan. Räty näytti kiertävänä koirana sivullesiirtymisiä ja Miia muistutti, että hyvin harvoin sivulle siirtymistä käytetään seuraamisen aloituksena, paremminkin liike on noudon ja luoksetulon lopetus. Jäävät opetetaan koiralle peruuttamaalla, jotta voidaan nähdä mitä koira tekee ja myöskään seuraamisen ei tarvitse olla valmis. Peruuttamalla voidaan jääviä tehdä pitkälti yli vuoden ikään asti.  Sitten Miia kertoi irroituksen käytöstä niin, että siitä olisi myöhemmin hyötyä noutoon, ja esimerkkikoira Räty näytti loistavat irroitukset. Minulle tuttu juttu, jonka olin jo kasvattajalta kuullut oli se, että kuinka opetetaan koiralle pitämään kahta esinettä kerrallaan suussa. Nyt vain tulin vieläkin varmemmeksi siitä, että kuinka hyödyllistä se olisi opettaa omalle koiralle. Noudosta näytettii mm kapulan oteharjoitus. Miia oli sitä mieltä, että kapulanoutoja ei tehdä nuorelle koiralle ennenkuin se haluaa purra kapulaan voimakkaasti. 

Yleisöstä otettiin mallikoirakoita mm kun esiteltiin kuinka korjataan seuraamisen paikkaa, kapulan luovutusasentoa tai lelun huonoa irroitusta. Lisäksi käytiin läpi kuinka aletaan vaatimaan asioita koiralta. 

Hypyn opetusvaiheet käytiin läpi "oksereiden kanssa" ja eteenmenon koulutus maahanmenoineen. Eteenmenon koulutuksessa tuli mulle aivan uusi koulutusmenetelmä, mitä täytyy mutustella jotta ottaako itelleen sen käyttöön. Sitten saimme kuulla kuinka koiraa valmistellaan kokeeseen ja  ohjaajan jännittyneeseen olemukseen pennusta pitäen. 

Ylipäätänsä Miia puhui  kuinka tärkeää on koiran työskentelyhalu ja ohjaajan suhde koiraan.. Koiralla täytyy olla hyvä tunnetila seuraamisessa, leikkimisessä ja  irroituksessa,  Jos missään kohtaa on konfliktia niin se siirtyy aina seuraavaan asiaan.

Kiitän ja kumarran hyvästä semmasta Mia Skogsteria! Kiitos!

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Sari Niirasen koulutusviikonloppu

Olipa taasen hieno koiraharrastus viikonloppu erinomaisessa seurassa ja suurimmat kiitokset kuuluvat  kouluttajalle sekä koulutusviikonlopun järjestäjille! Lauantaina oli vielä kohtuu keli, kun paksu harmaa pilviharso peitti taivaan, mutta sunnuntaina lämpöasteet nousivat sitten hellelukemiin.  Väpä koki ensimmäisen helteisen treenipäivän eläissään ja mielestäni hienosti siitä suoriutui-helle ei tuonut vireen laskua, mitä kovasti pelkäsin, koska kokemukset Alman kanssa tulivat mieleeni. Viikonlopun aikana keskityttii suurelta osin vireen nostattamiseen seuraamisessa. Myös noutoon, jääviin, hyppyyn  ja rauhavaiheisiin sain hyviä ohjeita. Kiitokset Sarille!!! Ohessa videota viikonlopusta.


Sari Niirasen koulutus 7.-8.7.2012

perjantai 29. kesäkuuta 2012

Hyppynouto

 A-esteen ja hyppyesteen harjoituksia en ole tehnyt noutokapulalla. Nuorelle koiralle pystytään hyvä nouto tekemään pallolla tai patukalla.  Kun saadaan harjoiteltua saalisleluilla esteet, niin virheet eivät pilaa kapulan noutoa.  Liikkelle lähdin kuitenkin namipalkkauksella. Melkein heti otin esteeseen mukaan siivekkeet, että saadaan leveyttä hyppyyn. Eli esteellä ei ollut niikään korkeutta, vaan leveyttä ns hevosten okseri malli. Tälläisellä esteellä koira ylimitoittaa hyppyään, ja saa hyvän hypyn. Aluksi otin pelkästään paluuhyppyä. Seuraavaksi opetin koiran irtautumaan hypyssä minusta ja nyt olen jo opettanut Väpän hyppäämään edestakaisin esteellä . Esteen nostin pikkuhiljaa metriin asti ja edelleen siinä on "okserit" mukana.  Väpää autan vielä hyppäämään edestakaisin estellä menemällä koiraa vastaan paluuhypyssä.

Hyppynoyto Väpä 1vuosi 2kk

tiistai 26. kesäkuuta 2012

Juhannus Oulunjärvellä!

Koirille uimaliivit päälle ja veneen perään uimaan.





.
   Kokko oli niin suuri, että sen rakentamisessa tarvittiin traktoria. Severin uudelle kortille tuli heti käyttöä.  

Väpällä aina kujeet mielessä kun silmä välttää....pieni puru korvaan auts!  


Timo ja Väpä.

Väpä osoittautui järven rannalla melkoiseksi saukoksi!

"Mikä mulla on nenän päässä?"

"Ne on jäät lähteneet Oulunjärveltä!"

Ja uimaan! Siihen ei tarvittu edes palloa.


Alman kanssa jotakin tärkeää haisteltavaa.

Naapurin pihassa Severin ja Anun kanssa.

Ja taas sitä uidaan!

Risuja kokkoon!

Severin pappa ja mummu tulivat kylään!

Anu ja juhannuskokko!

Grillikatos jossa nettiyhteys!

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Täyskäännös...

....ja sitä treenatessa otimme kentällä videokuvaa.  Kiitokset Neealle!!! Se on huomattu, että Väpän takapää on tosi kaukana etupäästä. Väpä korjaa jo melko hyvin rintamasuunnan käännyttäessä, mutta ei pahemmin ristiaskeleita ota.  Minun tulis tehdä täyskäännökset reilusti yli, mutta tässä videolla pysyn siististi täyskäännöksessä. Noutoon ollaan saatu vauhtia tai oikeammin siihen menovauhtiin, mikä yllätys yllätys on ollut se hitaampi osio tempusta.  Hyppynouto lelun kanssa ok ja vielä matalampi este. A-este täysmittaisena otettiin kuvauksen yhteydessä ekaa kertaa ja vielä voisi makupalalla tehdä, jotta astuu myös alas asti estettä. Luoksetulo OK.

Video tottis treeneikin Kskk:n kentällä

Väpä 1 vuosi 1kk

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Tottis

Video tottis Väpä 1vuotta

...mitä nyt sanois... ei nyt hirveästi olla eteenpäin menty ja ohjaajalla edelleen samat virheet. Pysähtyminen seisomaan on hyvä, jos sinne asti jaksaa katsoa :)

Jälki

 Video Väpä 1 vuotta metsäjälki

...ei kauhiasti voi kehua...aika toheltamista.

lauantai 19. toukokuuta 2012

Väpän iskän ja äiskän luonnetestit!!!

Voi hyvänen aika sentään!!!  Väpä pojan isukki Dubion Lupus alias "Luppe" oli käynyt luonnetestissä viikon lopun aikana ja saanut huikeat +291 pistettä  (min.-300- max +300)

Toimintakyky +3 ...
Terävyys +2 suuri
Puolustushalu +3 kohtuullinen
Taisteluhalu +3 suuri 
Hermot +3 tasapainoinen ja varma
Temperamentti +3 vilkas
Kovuus +2 kova
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukaukset + paukkuärtyisä

 Tuomarina toimivat Sirpa Heilä ja Irene Puputti.

Eikä Väpän äitikään, Giramin Chadna alias "Maisa", yhtään huonommin suoriutunut  luonnetestistä 15.10.2011, vaan oli saanut myöskin loistavat +212 pisteet!!!

toimintakyky +2 hyvä
terävyys +1 pieni, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
puolustushalu +2 suuri, hillitty
taisteluhalu +3 suuri
hermorakenne +1 hieman rauhaton
temperamentti +3 vilkas
kovuus +3 kohtuullisen kova
luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen,
luoksepäästävä, avoin
laukausvarma tuomarit

Bengt Söderholm ja Lea Haanpää

Mielenkiinnolla jää nähtäväksi mimmonen poika Väpästä kehkeytyy :))) On kyllä hieno poika jo nyt!!!

perjantai 18. toukokuuta 2012

Jenni Björk haku 17.5.2012 Orivesi

Helatorstain vietin Väpän kanssa erittäin mukavassa seurassa Orivedellä. Orivedelle oli tullut hakukoulutusta pitämään Tampereelta Jenni Björk. Päivä aloitettiin puoli yhdeksältä Oriveden nesteen kahviossa ja sieltä siiirryimme pieninen tutustumisen jälkeen hakumaastoon. Hakurata tallatiin hyvin tasaiseen ja selkeään mäntymetsään. 

Hakualueen tallattuamme otimme vuoron perään lyhyet leikitykset koirillemme. Samalla näimme miten kukin koira leikillä palkattiin ja sitä tietoa tulimme käyttämään myöhemmin ollessamme maalimienä piilolla. Väpä hiukan äänteli vieraan leikittäessä, otti hiukan painetta, eli oli hiukan epävarma uudessa tilanteessa, muuten normisti saalisti ja taisteli. Väpä on Jennin mielestä vähän jökö :), ja se on vielä hyvin nuori koira eli vaatii edelleen paljon leikitystä ja saalisvietin voimistamista ja sen tulisi oppia leikkimään vapautuneemmin  vieraiden kanssa. On myös huomioitava, että vuotikkaalle malille ei vielä välttämättä ole ihan hirveästi taistelutahto kehittynyt. 

Ensimmäinen hakutreeni -kierros Väpälle otettiin kahdella eri palkalla. Ensimmäistä kertaa kokeiltiin lelupalkkausta ruuan lisänä koska kaikki koulutukseen osallistuvat olivat kokeneita maalimiehiä. Väpä on hakumetsässä mennyt tähän asti pelkän ruuan voimalla. Piilolla maalimies sai hakea ja katsoa, mikä on se oikea palkkaamistapa lelulla Väpälle; onko se kahden lelun heittelyä, vaiko liikkuvaan saaliiseeen purua, vaiko lelun kantamista tai vetämistä. Jenni sanoi, että Väpä on sellainen   diesel-kone, niin että sen kanssa täytyy maalimiehen antautua leikkimään kunnolla ja maalimiehen tulee sietää pientä törkyilyä, sillä jos sen kanssa ruvetaan tekemään sievistely leikkejä, niin silloin se ei ikinä ala tekemään täysillä töitä. Hakupuolella halutaan, että koira käyttäytyy korrektisti maalimiehillä, mutta kaikki koirat eivät palkkaannu siitä.Sopivammaksi leikkimuodoksi paljastui kahden pallon tai patukan heittely.

Kaikilla piiloilla palkka tuli heti löydöstä. Väpälle otettiin avopiilossa olevia maalimiehiä viisi kappaletta. Lähetin Väpän suoralla pistolla kolmelle ensimmäiselle piilolle ilman apuja. Ensimmäinen pisto oli syvä, piilo oli noin 70 metrissä. Ihan lopussa koira hiukan pyöri, mutta löysi maalimiehen nopeasti. Samalla kun maalimies palkkasi koiraa siirryin hitaasti Jennin kanssa myös piilolle. Maalimies leikki kahden pallon leikkiä ja koira toimi oikein kivasti. Leikin lopussa maalimies teki lyhyen rauhavaiheen Väpälle, kun minä samalla kiersin koiran sivulle ja otin liinasta kiinni. Irroituksen jälkeen maalimies hetsasi lelulla, lähti etenemään takareunaa pitkin seuraavalle piilolle ja Jenni, minä ja Väpä siirryimme keskilinjalle. 

Toiselle etukulmalle Väpä teki suoran piston ja mutta loppupäässä kaarsi voimakkaasti oikealle ja meni piilon vierestä rataa eteenpäin, liekkö tuuli johdatellut. Aloin jo huutamaan koiraa keskilinjalle, mutta hyvin pian koira kääntyi ympäri ja juoksi piilolle. Koira ei totellut luoksetulokäskyä kun oli saanut vainun maalimiehestä-hyvä niin, ja toivon mukaan vastaisuudessakaan kutsuni ei tulisi häiritä koiraa, jos se on jo haistanut maalimiehen. 

Kolmas piilo löytyi taas melko nopeasti-koira teki suoran piston. Maalimies palkkasi ensin ruualla ja sitten leikillä. Rauhavaiheen jälkeen samat hommat, eli siirryin koiran sivulle otin liinasta kiinni ja maalimies varasti lelun ja me siirryimme keskilinjalle. 

Kokeilimme neljännellä ja viidennellä piilolla haamua. Väpä olikin ihmeissään näkemästään ja sai sitä toivottua potkua radalla etenemiseen.

Jenni ohjeisti, että vaikka tänään oli pitkäkestoiset palkkaustilanteet, niin vastaisuudessa ne ei voi kestää näin kauaa. Väpä on nyt kuin diesel traktori kun se lähtee keskilinjalta maalimiehiä etsimään.  Vähän niinkuin se odottais käynnistämistä ja niimpä  virettä tulisi nostaa  korkeammaksi haamuilla, äänellä ja paolla. Maalimiehillä nopeat reippaat palkat ja väillä käyn itse hakemassa koiran mukaan. Lisäksi lähetyksiin ohjaajalle rauhaa lisää. Myös patoamista hakumetsään ja hallintaa, niin että se tuottaa viettiä. 

Päivä oli pitkä ja opetus innostavaa, joten otimme vielä toisen kierroksen ja sen otin Väpälle pelkkänä    ilmaisutreeninä. Maalimiehet olivat yksitellen aika lyhyen, reilun kymmenen metrin päässä keskilinjasta metsässä ja aluksi pitivät kädessään irtorullaa. Loppukeväästä siirryimme jo maassa oleviin irtorulliin, mutta tänään näin alkuun halusin rullan ylemmäksi. Koiran napatessa rullaa suuhunsa, varmistelin tuomista vielä ”tuo” käskyllä ja samalla pääsen ehkäisemään ennakolta mahdolliset koiran temppuilut . Koiran tuodessa minulle rullaa myös peruutin. Hyvin ote pysyi rullaan ”irti” käskyyn asti. Irti -käskyn jälkeen ”sivu” ja liinan laitto ja heti tämän jälkeen ”näytä” ja Väpä juoksi maalimiehelle. Maalimiehellä asettui makuulle, mistä maalimies palkkasi namilla ja tämän jälkeen lyhyt leikittäminen. Loput viisi ilmasua onnistui samaan malliin, ei ennenaikaista rullan pudotusta.  Jenni neuvoi, että vielä selkeämmin voisin auttaa koiraa rullan luovutusvaiheessa, eli käsky ”tuo” ja peruuttamisen avulla johdatellen eteen istumaan. Myös vierelle käskyssä vaadittava korrektia paikkaa-vaikka koira saa seistä. Kunnon sivu-käsky olisi kyllä hallitumman näköistä, joten saattaisin se vaihtaakkin siihen ja siinä tapauksessa koiran lähetysasento olisi istuva. Maalimies voisi olla jo selkä keskilinjalle päin ja rulla maalimiehen takana maassa. 

Kiitän kaikkia mukana olleita ja tietty erityiskiitos kouluttajalle, kun jaksoi koko pitkän päivan ajan perehtyä jokaiseen koirakkoon ja vuolaasti jaella hyviä ohjeita tulevaan. Nyt sitten treeniä treenin päälle...ni eiköhän tosta hakukoira vielä tule :)

maanantai 7. toukokuuta 2012

nuori koira: vaatiminen, pakoitteet.

...vaatimisella ja pakotteilla tehdään  koiralle tunnetilaa paremmaksi.


Nuorelle koiralle tulisi jo opettaa, että matalaviettisyys on epämukavaa; esimerkiksi seuraamisessa koira menettää hiukan kontaktia ja korvat painuivat alas ja seuraamispaikka menee huonoksi . Silloin voin ohjaajana lähteä hakemaan virhettä seuraamiseen ja korjata se pienellä nyppäsyllä. Nyppäsyn jälkeen kehu ja tämän jälkeen heti palkka.   Yleinen viretila vaikuttaa siihen, kuinka koira kestää näitä korjauksia. Jos pakote on ollut pikkaisen liian suuri koiralle, ja koira jää alhaiseen vireeseen, niin se heti pääsee palkkauksen johdosta hyvään vireeseen. Koiralla jolla on hyvä vire niin se automaattisesti pakotteen jälkeen tekee aktiivista käyttäytymistä ja siinä vaiheessa päästään vahvistamaan koira palkalla.  Näin toimimalla koiralle kerrotaan, että ohjaaja haluaa hyvää kontaktia ja energistä liikettä kohti ohjaajaa. Tämä on varmasti tunnetilan kannalta yksi tärkeimmistä koulutuksista.

Lisäksi siirymme seuraamisessa näköärsykkeen poistamiseen, aluksi vaatimalla korrektia perusasentoa ilman näköärsykettä. Tässä vaiheessa saisi myös apuohjaaja olla mukana, jotta minun itse ei tarvitsisi katsella koiraa, jotta suoritus pysyisi puhtaana , ja että vahvistuminen tulee vain oikeasta suoritteesta.
Ja kun siirrytään palkkaamaan piilossa olevalla patukalla, niin laitan patukan vasemman olkapään päälle, takin tai liivin alle. Palkkatessa koiraa, voin ottaa sen sieltä vasemmalla kädellä ja antaa koiralle puru vasemmalle viistoon.

Esineruutun luovutuksessa Väpälle tiukkaa kuria ja vääntöö !!! Nyt olen sietänyt Väpän temppuamista esineen luovutuksen yhteydessä jo liian kauan, mut nyt käännetään kirjassa toinen sivu, ja siitä kiitokset Miialle hyvistä neuvoista!!!!
Eli tästä päivästä lähtien, jos Väpä pudottaa esineen ennen käskyä ja joudun uudemman kerran pyytämään sen oikeanlaista luovutusta, niin koiraa en palkkaa tästä suorituksesta. Palkka tulee vasta sitten kun luovutus onnistuu kerralla. Luovutusasento on oltava ohjaajan edessä ei sivulla, mihin olen sitä opettanut tänne asti. Esineen nostoharjoitukset eivät tuota koiralle mitään oppimista. Esineitten tuonnin yhteyteen sama käskysana kuin kapulan noutoon ja koira palkataan esineen kanssa taisteluleikillä.

lauantai 28. huhtikuuta 2012

Koira tekee liikkeen, niin palkalla ei ole kiire.

Tänään tottis kasvattajan tarkastelun kohteena ja sitä myöten tilannekatsaus missä mennään Väpä pojan kanssa. Arki kun koittaa tilataan fyssariltä aika ja zekataan myös pojan fyysinen puoli. Nyt oltiin tänään kyllä kummatkin erittäin alakanttiin, joten tästä on hyvä lähteä parantamaan. Nämä koulutuksen etenemisessä tehtävät suuremmat askeleet tuottavat ongelmia, ei koiralle, vaan ohjaajalle ja niimpä hakataan päätä seinään oikein kunnolla.
  
Edelleen Väpä yrittää napata palkan seuraamisen alussa. Pitäs muistaa, että hallinta lisää viettiä!! Ja nyt Väpä purkaa viettiä ihan turhaan, kun se hyppii ja yrittää tavoitella patukkaa ilman lupaa. Mutta jos sitä ei päästäisi hyppimään , niin silloin se lähtis patoamaan viettiä. Sitten tuo vaaniminen on yritettävä kääntää pois seuraamisesta. Seuraamisessa kun Väpä alkaa jäädä vaanimiseen, niin silloin hyvä ottaa haukutus ”tottista”. Tänään oli se päivä, kun  Väpä ei tehnyt mulle töitä yhtään, vaan se teki töitä patukalle. Ja mitä pisemmälle seuraaminen meni, sitä huonommaksi koira meni. Se lähti kyllä mukaan, mutta jossain vaiheessa irtautui ja meni saalistranssiin patukan tujotuksesta. Koira myös tietää, että palkka tippuu suoraan suuhun, jos vain kulkee mukana. Väpä on löysä koira ja minä teen siitä löysän, jos tungen palkkaa ihan joka väliin. Siinä ei ole mitään patoamista, ja koira on löysä ja se saa palkan. Koira alkaa olla kohta vuoden vanha!!!

Edelleen, perusasento ei oikeuta palkkaan, eli koiraa ei palkata samantien kun pysähdytään. Koiralle ei tule nopeus siitä, että se saa palkan nopeasti, vaan se tuulee siitä, että koira patoaa ennen palkkaa. Koira lähtee löystymään, kun se saa palkan nopeasti ja lopulta koira ei edes suorita temppua, kun se luulee saavansa palkan. Perusasennossa kehutaan koiraa suullisesti, ja kun koira jännittyy, niin sitten ZIP ja palkka.

Seuraamisessa  palkkaan aina samaan suuntaan eli kello kahdeksaan tai yhdeksään. Palkan paikkaa tulisi vaihdella koiran mukaan, varsinkin nyt kun seuraamispaikka on liian takana, niin ei voi jatkaa palkkausta samaan suuntaan. Nyt palkkaa kello kymppiin, jonkin aikaa. 

Tässä vaiheessa hyvä ottaa harjoituksia, missä palkat kädessä ja koira ei saa katsoa niitä. Kun on saalisviettinen koira,  on koiran ennen lelupalkkausta katsottava ohjaajaa silmiin. Koskaan ei niin, että koira saa palkan suorittamisen jälkeen kun katsoo palloon. Koiran on tuijotettava ohjaajaan.

Jäävissä koiran on päästävä seuraamiseen mukaan, eli otettava enemmän kuin kaksi askelta ennen käskyä. Ennen valmistelevaa osuutta hyvä kertoa koiralle, mitä seuraavaksi tullaan tekemään. Jäävien käskyihin jännitettä, kehua mukaan ja palkka koiralle.  Ei saa palkata heti, jotta koira oppii tässäkin sen  patoamisen.  Kun koira tietää, että palkka tulee oikeasti siitä suorittamisesta ja siitä sen jälkeisestä tunnetilasta.

perjantai 27. huhtikuuta 2012

Jälkeä

Tälle keväälle on tullut opiskeltua pk jälkeä ihan kunnolla. Maaliskuun lopussa olin Palveluskoiraliiton tarjoamassa jälkikoulutuksessa, jossa kouluttajina olivat Miia Kiviaho ja Jani Heinilä. Miian luento oli todella hyvä käytännön metsäjäljen harjoitteisiin ja Janin tuomarin näkökulma antoi erinomaisen lisänsä koulutukseen. Monisteita vielä sai matkaan luennon päätteksi. Niistä on runsaasti apua tulevaisuudessa. 

Huhtikuun puolenvälin jälkeen menin Oriveden Palveluskoiraharrastajien järjestämään peltojälkikoulutukseen, jossa luennoitsiana oli Outi Hermiö. Tein hiukan muistiinpanioja, ja laitan jotakin tähän oheen. 

Väpän kanssa menimme heti metsään, kun lumi suli sopivan kokoiselta alueelta pois. Nyt olemme jo kolmet jäljet tehneet, ensimmäinen 100 askelta, toinen 150 askelta ja kolmas 200 askelta. Joka askeleeseen olen tähän mennessä laittanut namin ja alkuun ja loppuun vähän enemmän. Minä pelkäsin kovasti, että pojalle on tullut talven aikana  vauhtia jäljestämiseen, mutta sain iloisesti yllättyä, kun poika jäljesti hyvin rauhallisessa mielentilassa vetämättä, joskin silloin tällöin askeleen ohi :). mutta hienosti meni..ja ne esineet olisi pitänyt treenata jo talvella, mutta jotensakin ovat jääneet unohduksiin, joten ne on otettava tässä hetimiten. Sunnuntaina olisi tarkoitus mennä nurmelle, ja ottaa jo tyhjiä mukaan. 

Outi Hermiö 23.4.2012 /Jälkikoulutus, Uuhiniemi 
Jos koira jäljestää hienosti , kävele perässä, jos koira menee huonosti, pysähdy! Vahvista oikeaa, hylkää väärä! Selkeä yksinkertainen koulutustapa jäljelle, mikä on helppo sisäistää. Mitä kokemusrikkaammaksi koiran saa koulutettua, sitä varmempi se on. 

Jälki nuoren koiran kanssa 
Ensin opetetaan myötätuulessa ja myötäsaraan. Sen jälkeen myötäsaraan vastatuuli, myötäsaraan sivutuuli, myötäsaraan vinotuuli. Sitten aloitetaan poikkisaraan myötätuuli, sitten vastatuuli ja poikkituuli. Sitten vinosaraan myötätuuli, vastatuuli ...jne. Kyllä siinä menee koko kesä! 
Kevätpennun tulisi syksyllä pystyä ajamaan noin 400 askelta suoraa, hyvällä vietillä, ilman viettikatkoksia, hyvällä rytmillä, niin että jäljellä on kymmenkunta tyhjää askelta ja kaikissa edellämainituissa olosuhteissa. Silloin on pohjia tehty hyvin. Ajetaan neljän päivän putkia, tai tehdään sen mukaan miltä koiran jälki näyttää. Kun tapahtuu kehitystä niin otetaan yhden, kahden päivän tauko. Sitten aloitetaan uudestaan helpommalla jäljellä, Paras olisi 3-4 jälkeä viikossa. Kesällä tulee pakollinen tauko, kun heinä pelloilla on liian pitkää. 

Aluksi pennulla kaksi namia askeleessa, sitten yhtä, sitten jäljen keskellä saattaa taas olla askeleessa kahta namia. Loppu on aina onnistunut ja viimeisellä kymmenellä askeleella aikuisellakin koiralla on joka askeleessa herkkunamia, sillä koskaan ei jälki pääty huonosti. Kaikki uudet asiat opetellaan jäljen keskellä, lukuunottamatta esineitä.

 Jos suorat tekevät liiaksi päämäärähakuisuutta, tulee tärkeäksi ohjaajan rooli. Kun ruuan määrää aletaan vähentämään, se tehdään hyvin epäsäännöllisesti. Pennulla voi tosi nopeasti jättää jo yhtä askelta pois, mutta sitten niin, että ennen tyhjää askelta on edellisessä askeleessa nami varpaan kärjessä ja tyhjän askeleen jälkeen nami kantapäässä. Ei koskaan vähennetä niin että ensi 1 askel, sitten 2 askelta, sitten 3 askelta...jne ja sitten huomataan kun on 15 askelta yhtäjaksoiseti namitonta koira alkaa kiihdyttämään. Kun tulee enemmän tyhjiä, niin tyhjien pituus ei pitene, vaan välissä olevan ruuan määrä vähenee. Noin neljään askeleeseen päästään hyvin, ja koira ei vielä kiihdytä, sen jälkeen ei lisätä tyhjien määrää, vaan saattaa olla yksi nami ja taas neljä tyhjää. Koira oppii, että mitä enemmän tyhjää, niin se tarkempi täytyy olla.

Jälkipohjiin vaihtelua. Heinäpelto, rehupelto. Heinäpelto on vaikeampi kuin rehupelto, se menee jo leikatessa erilaiseksi. Pituus, ajetaan pitkiä suoria, ja jo kokeneellakin koiralla aloitetaan keväällä pitkillä suorilla. 

Esineet 
Jos on vietikäs, vahva  tai jälkiorjentoitunut koira niin on hyvä tuoda esineilmaisut ajoissa mukaan jäljelle, jo alle vuoden ikäiselle koiralle. Toisaalta, vähemmän jälkivietikkäälle koiralle, esineet voidaa tuoda jäljelle vasta myöhemmin. Esine on aina vietin katkos, mutta esine on myös tie päästä koira palkkaamaan. Koira saa ilmaista istuen, mennä maahan, seisten tai vaihdellen.e. Koira voi myös ottaa esineen suuhun ja jäädä paikoilleen. Esineen ilmaisun alkuharjoituksia muualla. Harjoitus; ohjaaja istuu lattialla ja kiinnittää pennun huomion esineeseen. Esinettä vedetään pitkin lattiaa ja jossain vaiheessa tulee käsky maahan. Esine on käden suojassa, koska koira ei saa sita ottaa suuhunsa. Kielletään jos koira yrittää koskea esineeseen. Kun koira menee maahan, ZIP ja palkka. Palkka tulee samasta kädestä missä esine on.

Esineilmaisun aloitus jäljellä lopusta lukien. Joidenkin harjoitusten jälkeen esineet viedään jäljelle, kuitenkin sitä ennen ollaan jäljen lopussa tehty maahanmeno ruokakipolle. Harjoitus; 10-15 askelta ennen jäljen päättymistä ohjaaja siirtyy jäljestävän koiran viereen ja kun saavutaan esineelle jäljen lopussa , niin ohjaaja menee koiran kanssa maahan, maahankäskyn sanoessaan. . Paino pois koiran puolelta, eli koirasta poispäin oleva polvi alas, jotta ohjaaja ei omalla kropalla painosta koiraa vinoon. Heti kun koira menee maahan tulee ZIP ja palkka ja kansi auki rasiasta. Kun maahanmeno on valmis ruokakipon kanssa, niin viedään esine ruokakipon paikalle, kuitenkin noin 10 askelta ennen jäljen loppumista

Kun aloitetaan jäljen lopusta, niin esineestä tulee viettiä nostava koska se on lähellä onnellista loppua. Ekoilla kerroilla ohjaaja kulkee koiran vieressä esineelle ja menee maahan yhdessä koiran kanssa, ja heti kun koira menee maahan tulee ”hyvä” ZIP ja vapaa. Koira saa nousta, jos se haluaa, koiraa ei vaadita jäämään maahan.  Maahanmeno on monesti alistava ja jos se on uusi asia, niin moni koira menee epävarmaan tilaan. Harjoitus; Kun koira on rento vapautuksen jälkeen, laitetaan se uudestaan maahan ja harjotellaan nyt vasta se oleminen siellä. Koira saatetaan vieläkin vapauttaa sieltä, ja vielä uudestaan käskeä maahan ja tehdään siitä maassa makaamisesta hyvä asia koiralle.

Kun koira makaa sopivassa tilassa, niin tiputellaan ruokaa koirasta poispäin meneviin askeleisiin aloittaen kauimmaisesta askeleesta eli esim 3-2-1 koiraan päin. Kun ohjaaja näkee, että koira kerää viettiä ja patoaa, niin tulee käsky ”jälki” ja sitten seuraa lyhyt matka jäljen loppuun.  Kun yksi esine alkaa toimia hyvin, koira ei kuormitu siinä, ei esineestä, eikä maassaolosta, niin sitten voidaan jo lisätä esineiden määrää. Jos koira ei pidä ruuasta, niin sen voi palkata ilmaisun pallolla. Pallo vaan heitetään jäljestä pois päin.