Tulin ajoissa kentälle, jotta ehdin ottamaan Väpän pieneen palloleikkiin kanssani, ennenkuin muut saapuvat kentälle. Hyvin poika pallon perässä juoksi ja kantoi pallon aina luokseni, uutta heittoa varten. Irroitukset olivat hyvät, eikä tarvinnut laisinkaan muistuttaa poikaa. Lopetettiin leikki kolmannen heiton jälkeen, kun oli vielä hauskaa.
Myöhemmin, muutaman autossa vietetyn tunnin jälkeen poika pääsi kentälle uudestaan. Nyt oli tottistelun vuoro. Kivasti aloitti haukulla, piti kontaktia, vaikka häiriötä oli paljon ympärillä. Miialta sain taasen kassi kaupalla hyviä neuvoja ja yksi niistä tärkeimmistä ohjeista oli, että sitä pennun mukaan pitäisi mennä eteenpäin, eikä jäädä pitkäksi aikaan samaan koulutusvaiheeseen. Apuja vähennetään kun pentu alkaa reagoimaan sanalliseen käskyyn. Katsotaan myös että koko ajan liike vahvistuu ja etenee. Ja kun koira alkaa tarjoamaan oma-aloitteisesti temppua, esim. pysähtyy ilman käskyä perusasentoon, niin aletaan pitkittämään palkkausta. Vaaditaan pennulta keskittymistä ennen palkkaa. Kehutaan rauhallisesti ja hyvän keskittymisen jälkeen vapautus ja palkka.
Onneksi Väpällä on erinomainen ruokahalu, ja se jaksaa tehdä töitä ruuan eteen pitemmänkin aikaa. Kiitos, kiitos ohjeista...kotona nyt paneudumme niihin :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti