Väpällä on hyvä esinemotivaatio, sen olemme kotosalla huomanneet. On tapahtunut useammin kuin yhden kerran että on poika levittänyt pyykit, kengät, lelulaatikon, uuniiin menevät poltettavat, sohvan tyynyt ja jne pitkin huushollia. Toisekseen pentu käyttää jo hyvin nenäänsä, sekä maa, että ilmavainuisesti. Ei voi vielä sanoa, kumpi on vahvempi. Esimerkiksi eläinlääkärillä istuimme vuoroa odottaen, Väpän nenuli nousi ylös ja imi pitkän aikaa sisuksiinsa hajua, mikä lähti tuolilla olevasta kantohäkistä, jossa kissa istui. Ja korkealla ilmassa olevan nenän perässä seurasi muu osa koirasta kohti kissaa, kunnes pysäytin menon :)
Monelle koiralle sopii koulutusmenetelmä jossa ohjaaja vie esineen ruutuun yhdessä koiran kanssa. Näin olen tehnyt Väpälle jo muutaman kerran, ihan hyvin tuloksin, mutta tänään tahdoinkin kokeilla toisin , niin että avustaja vie esineen ruutuun kun minä ja Väpä katselemme . Eli tämän tyyppinen alkuopetus perustuu koiran näköhavaintoon, eli pentu näkee, kun esine viedään ruutuun. Esineeksi valittiin työrukkanen joka varmasti oli haluttava koiralle. Avustaja meni ruutuun, noin 20 metrin etäisyydelle, pudotti esineen maahan ja tuli pois. Lähetyksen jälkeen aluksi Väpä etsi esinettä liian läheltä, mutta pikkuhiljaa siirtyi kaemmaksi, kunnes löysi sen ja reagoi siihen ottamalle sen suuhunsa. Hyvin kantoi minulle asti runsaan kehun saattelemana ja pienen leikin jälkeen otin irrotuksen ja palkkasin ruhtinaallisesti . Heti perään toistettiin sama kahdesti, mutta hiukan eri paikoissa ja toiston myötä tuntui siltä, että pentunenkin hoksasi jotakin :)
Seuraavaksi aion ottaa hyvässä tuulessa reagointiharjoituksia tallatulle alueelle. Viedään muutamia esineitä eri paikkoihin ja jonka jälkeen lähdetään pennun kanssa kulkemaan niitä kohden. Esineet nostellaan yksitellen. Reagointiharjoitukset taasen opettavat pennulle nenänkäyttöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti