Sari Kärnän hakukoulutusta Keuruulla 14.7.2014

 

300 metrin maastoon oli ripoteltu neljä äijää, joiden sijaintia en tiennyt ennakkoon. Kolmelle ukolle tuli näyttö ja joista yksi oli ilman palkkaa. Neljäs eli viimeinen maalimies oli suorapalkka. Ilma oli kuin sademetsässä, hyvin lämmintä ja kosteaa. Koira läähätti, kun otin se autosta (auton ovet olivat auki ja auto varjossa) Minä valuin vettä.

 

 Alkuun otimme tuomarille ilmoittautumisen. Luvan saatuamma, lähetin koiran oikeaan etukulmaan, tarkisti hyvin ja eteni radalla, kunnes kutsuin keskilinjalle. Toinen etukulma oli porrastetusti hiukan edempänä ja koira tarkasti hyvin myös toisen etukulman. Kolmannella pistolla tulikin jo löytö, maalimies oli umpparissa.

 Nopesti sieppasi rullan suuhunsa ja tuli viereeni keskilinjalle. Näytölle meni lujaa ja perässämme tuli myös ”tuomari”. Nyt ei maalimies palkannut ja hyvin nopeasti siirryimme takaisin keskilinjalle. Lähetin koiran vasemmalle ja sieltä ei löytöä. Sitten laitoin alamäkeen oikealle. Koira teki hyvän piston ja vasta paluumatkalla, juuri ennen keskilinjaa haistoi maalimiehen lähipiilosta. Otti rullan suuhunsa ja tuli luokseni. Rullan irroituksen jälkeen kytkin koiraan liinan ja sanoin ”näytä”. Koira lähti hyvällä vauhdilla, ei kohti maalimiestä, vaan vaan ohi siitä, kohti radan sivureunaa. Koira juoksi viiteenkymppiin asti, kunnes huomasi, ettei maalimies ollutkaan siellä. Minä käsiä levittelemään ja Väpälle ihmettelemään tilannetta. Palasimme keskilinjalle, ja uudemman kerran lähetin koiran pistolle. Koira otti rullan ja tuli luokseni. Nyt näyttö onnistui-koira löysi maalimiehen :).

 Keskilinjalle palattuamme Väpä teki tämän jälkeen neljä tyhjää syvää pistoa, kaksi aina puolellensa, kunnes viidennellä pistolla löysi maalimiehen. Koira toi rulla ja istahti viereeni nenä vastakkaiseen suuntaa osoittaen ja tämä oli koiran oma valinta. Kytkin koiran liinaan ja sanoin näytä. Koira lähti nopeasti ja varmasti etenemään väärään suuntaan. Tilanne päättyi siihen, että olimme taas radan takareunalla ilman löytöä. Palatttuamme keskilinjalle, laitoin koiran uudemman kerran kohti piiloa. Otti rullan piilolla, tuli luokseni ja nyt rullan irroituksen jälkeen koira lähti oikeaan suuntaan. Piilolla maalimies palkkasi pallolla. Sitten tuli taas tyhjiä pistoja , yksi vasemmalle ja kaksi oikealle. Näiden jälkeen vasemmalta takakulmasta tuli löytö ja maalimies palkkasi heti. Kaiken kaikkiaan Väpä teki 15 pistoa, johon voidaan lisätä vielä kolme näytölle menoa eli 18 pistoa, joista  11 oli tyhjää. Uskomattoman hyvin koira jaksoi kelistä huolimatta. Kyllä se vaan on niin oleellinen osa harrastusta koiran hyvä kunto. Huonokuntoista koiraa on vaikea motivoida.

 

Sarin yhteenveto;

Koira teki ainoastaan muutaman vajaan tyhjän piston, muuten teki hinoja pistoja. Koira tuo tosi hienosti rullaa, menee hyvin näytölle, on maalimiehellä korrekti, mutta jotenkin koira menee sekaisin silloin tällöin ilmansuunnista kun pitäisi mennä näytölle.

Sari suositteli, tekemään varmuutta lähipiiloille ottamalla niitä koiralle niitä aina välillä. Sitten ennen näytölle lähettämistä, minun tulisi hiukan kauemmin odottaa, että koira ehtii miettimään maalimiehen sijaintia. Ja jos koira on lähdössä näytölle väärään suuntaan, ja maalimiehellä on puhelimet, voisihan silloin maalimies hiukan auttaa koiraa ja antaa ääniavun. Minä voisin myös mennä muutaman askeleen piiloa kohti ”näytä” käskyn jälkeen.

 

Kiitokset Sarille, oli huippu päivä ja aina oppii jotakin uutta! Kiitokset myös Katjalle, joka järjesti päivän meille, sekä kiitokset myös kaikille muille mukana olleille hyvästä seurasta!!!