maanantai 13. lokakuuta 2014

Sbpky:n järjestämä luonnetesti 11.10.2014 Keravalla.


Tuomareina Lea Haanpää ja Johanna Sederlöf.


Väpän luonnetestin osasuoritusten arvostelu;

Laukaukset; Väpä on täysin laukausvarma.
Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä ja avoin,; Väpä hiukan murisi tuomarille, kaulapannan tarkastuksen yhteydessä. Tuomari sanoi murinan olevan täysin pelkkää dominanssia, ei mitään muuta. Siinä ei ole yhtään epävarmuutta, eli Väpä on täysin hyväntahtoinen, luoksepäästävä ja avoin, kunhan ihminen osaa sitä käsitellä, ja on reilu sitä kohtaan ja kerrotaan avoimesti millä mielellä ollaan liikenteessä.. Koira on luultavasti oppinut murisemaan, kun joku on sitä vähän pelästynyt. Väpää voidaan käsitellä hyökkäysten jälkeen heti. Avoin koira on sellainen koira että vaikka emme tykkäisi sen käytöksestä, niin se kertoo avoimesti mitä mieltä se on, ja niimpä Väpä on täysin luettavissa oleva koira.
Kovuus+1 hieman pehmeä; Tarkoittaa sitä, miten koira muistaa ikävät asiat. Selkeesti väpä on hieman pehmeän vahvalla puolella, kuin että se olisi lähempänä pehmeää..Väpälle saatiin muistijälki haalaritestissä, vaikka myöhemmin ohjaajan tukemana, se pystyi ohittamaan haalarit kuitenkin melko läheltä. Väpä ei ole niin kova koira, että menisi suinpäin paikalle ja unohtaisi koko asian. Koulutuksellisesti hieman pehmeä koira on hyvä asia. 
 Temperamentti +1 erittäin vilkas: Väpässä sitä vilkkautta piisaa, se ehtii nähdä paljon asioita samanaikaisesti. Seinällä näkyi oikein hyvin, että kun hyökkäys alkaa, se reagoi siihen, mutta samalla se reagoi moneen muuhunkin asiaan mm tippuviin puiden lehtiin, Lean käsiin ja jne. Kun hermopainetta on tehty, Väpän huomiokyky alkaa hajaantumaan ja silloin se kiinnittää hiukan epäoleellisuuksiin huomiota. Sama asia toistui myös kelkalla, koira ei katsonut kelkaa, vaan narun vetäjää. Temperamentti kertoo myös sopeutumisesta muuttuviin tilanteisiin esim. pimeässä huoneessa koiran mielikuvitus lähti laukkaamaan. 
 Hermorakenne +1 hieman rauhaton; Miten koira palautuu paineesta,. Väpälle paine ilmenee vähän läähätyksenä ja vähän enempänä liikkeenä, mutta Väpä palautuu kaikista osasuorituksista nopeasti. Ihan normi tämän päivän koira.
Taisteluhalu +3 suuri; Leukojen ja lihasten käyttö on Väpällä suurta. Se ei näytä sitä vain ja ainoastaan leikissä, vaan se kestää kaikki uhat, puree kapulaan hyvällä voimalla, ja haluaa kapulan selkeästi itselleen, mutta se myös taistelee muissa osasuorituksissa. Taisteluhalu on Väpän vahvin ominaisuus ja hieno ominaisuus, mitä pystyy hyödyntämään koulutuksissa.
Puolustushalu+3 kohtuullinen ja hillitty; Väpä haluaa minua puolustaa, mutta siitä puuttuu lopusta oikein totinen hyökkäys, joten se on luonnetestin ideaali eli kohtuullinen ja hillitty.
Terävyys+3, kohtuullinen, ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua; Väpältä terävyyttä löytyy, mutta se on hallittavissa ja lopussa koira aavistuksen väistää.
Toimintakyky +1 kohtuullinen; Toimintakyky kertoo koiran rohkeudesta., kuinka itsenäisesti, järjestelmällisesti ja järkevästi pyrkii ilman ohjaajan apua toimimaan. Kelkkatesti edelleen ei ollut ihan järkevää, koira ei pystynyt päättämään mihin suuntaan keskittyisi, ja mitä se siinä tekisi ( Luonnetestin säännöissä sanotaan, että ensimmäisen kelkan nykäisyn tulee aiheuttaa ääni, joka kiinnittää koiran huomion. Näin ei kuitenkaan Väpän kohdalla käynyt. Väpä keskittyi köyteen, millä avustaja veti kelkkaa). Melko vähillä avuilla koira meni kuitenkin tutkimaan kelkkaa. Pimeässä huoneessa koira tarvitsi pikkaisen apuja, kaksi ensimmäistä huonetta melko rohkeasti tutki tilaa ja hyvin liikkui, ja siitä nähtiin, ettei koiralla ole alusta-arkuuksia, mutta se viimeinen ja perimmäinen huone oli paikka minne se ei olisi halunnut mennä. Ennen sitä vaihetta koiralla ei ollut vielä nenä käytössä, ja se pyrki ratkaisemaan tilanteen silmillä. Tämä kertoo sen, että Väpällä oli siinä pikkaisen painetta. Sitten kun tuomarit taskulampulla pikkaisen auttaa koiraa, niin koiran nenä alkaa toimimaan. Kokonaisuus huomioon-ottaen, kun koira puolustuksissa pystyi ottamaan kantaa, toimintakyky on kohtuullinen.

Luonnetestipisteita tulee yhteensä 154



Giramin E-pentueesta mukana;

u Giramin Elric ”Väpä” +1 +3 +3 +3 +1 +1 +1 +3 yht. 154

u Giramin Eldar ”Jäpä” +1 +3 +1 +2 +1 +2 +1 +3 yht. 157

u Giramin Erlan ”Eran” +1 +2 +2 +1 +1 +1 +1 +2b yht. 117

n Giramin Elfrida ”Kira” +1 +3 +3 +2 +1 +2 +1 +3 yht 159

n Giramin Elvina ”Milli” +1 +3 +3 +3 +1 +3 +1 +3 yht. 184


Vertailun vuoksi E-pentueen emä ja isä (testattu aiemmin)

u Dubion Lupus ”Luppe” +3 +2 +3 +3 +3 +3 +2 +3 yht. 291

n Giramin Chadna ”Maisa” +2 +1 +2 +3 +1 +3 +3 +3 yht. 212

Aika kauaksi jäivät E pentuset vanhempiensa luonnetestituloksen loppupisteistä, liekko ns "kauneus" katsoja silmissä, niinkuin taidemaailmassa on tapana sanoa. Keskenään vertaillessa E pentusten luonteissa on paljon eroavaisuuksia, kaikissa   kuitenkin löytyy hyväntahtoisuutta, luoksepäästävyyttä ja avoimuutta. Sosiaalisuus on tärkeä ominaisuus nimenomaan arkielämän kannalta.  
 Harrastekoiraksi  kaikki ovat erittäin sopivia, koska pehmeyttä löytyy jonkun verran. Hyvä harrastekoira on sellainen, että sillä on sopivasti vilppiä hermoissa tällöin pystytään jollakin tavalla vaikuttamaan koiraan. .Hermorakenteeltaan kaikki ovat hieman rauhattomia-eli E pennut selviytyivät kaikista testin osasuorituksista., kuitenkin oli havaittavissa lieviä merkkejä rauhattomuudesta testin edetessä. Hermot tulisi olla hyvien ja huonojen hermojen välimaastosta, mutta hyvien puolella selkeästi, jotta normaali eläminen ja muu olisi helppoa.  Jos meillä on oikein hyvähermoinen koira, voi ongelmana olla ärsytyskynnys. Koira ei reagoi helposti asioihin jolloin se saattaa tehdä koulutuksesta haasteellista. Hyvähermoista koiraa on myös vaikea saadaa atiiviseksi eri tilanteissa, koska se ei niin helposti reagoi. Huonot hermot omaava koira reagoi nopeasti asioihin ja näin ollen on helppo kouluttaa .  
Toimintäkyvyltää kaikki ovat kohtuullisia, eli omaavat kohtuullisen rohkeuden, kuviteltua tai todellista vaaraa vastaan.

Väpän vahvimmat kaksi osa-aluetta, taistelu-ja puolustushalu

Taisteluhalu Taisteluhalu on tärkeämpi voima koulutuksessa kuin saalisvietti, johtuen siitä, että kun koira käyttää taistelutahtoa työmoottorina, niin koira on aktiivinen. Saalisvietissä koira reagoi vain ärsykkeeseen. Mutta silloin kuin meillä on taistelutahtoinen koira, joka haluaa hakeutua taistelutilanteeseen, se tekee koirasta aktiivisen. Taistelutahdon merkitys on aika iso siinä vaiheessa kun koira osoittaa voimakasta taistelutahtoa . Taistelutahto on kaiken A ja O, sillä kaikki muu on toissijaista siinä vaiheessa kun me halutaan sellainen koira joka työskentelee aktiivisesti ja voimakkaasti kaikissa tilanteissa. Puolustushalu-vietti. Puolustusvietti, agressio, joka suojelukoulutuksessa korostuu selkeästi enemmän kuin muissa tilanteissa mitä tulee esiin. Agression voisi linkittää taistelutahtoon ja suojelukoulutuksessa puhutaan aktiivisesta agressiosta. Se on tismalleen sama asia kuin taistelutahto. Koira pystyy näyttämään sitä haukkumistilanteissa , purutilanteissa koira on vahva ja nauttii taistelusta. Koira myös pystyy haastamaan kilpakumppaninsa kentällä.

Video   luonnetesti Giramin Elric

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti